AINO. Niin, eilen näin hänen, tuli vastaani Seurahuoneen nurkalla, ja sanoin hänelle, että pankaa se Ailin ja Arvon kihlausilmoitus niin suurilla kirjaimilla kuin sopii.
AILI (nauraen). Ai, ai sinä tyttö, minkälainen sinä olet! Joka paikassa sinä olet ensimäisenä. No, mitä hra Granfelt sanoi?
AINO. Hän lupasi toimittaa niin, että ne tulevat oikein suurilla ja sitten hän kumarsi (kumartaa) niin viehkeästi ja käski sanomaan sinulle terveisiä ja lupasi tulla onnittelemaan jonakuna päivänä.
AILI. Mutta ethän sinä ole minulle virkkanut mitään.
AINO (pyörähtää pari kertaa kantapäillään ympäri). Enhän minä muistanut.
AILI (nauraen). Milloinka sinä Aino oikein tasaannut?
AINO (niinkuin edellä, kädet selän takana). Sitten, kun menen kihloihin minäkin.
AILI. Mutta mitä sinä oikein puhut?
AINO (hyppää nuoraa). Kuulithan! (hyräilee). "Se rakkauden kipinä" j.n.e.
AILI. Viidentoista vuoden vanha ja puhuu semmoisia!