Assessori ja Kalso tulevat ulos kuntahuoneesta. Kohta heidän jälessään tulevat sieltä myöskin Tuoppala, Lahti, Kinnas ynnä muita talonisäntiä.
ASSESSORI. Itsepäiset tomppelit, joita ei saa mihinkään kääntymään! En ymmärrä missä kanttori viivyttelee. Olisiko hän katunut kauppaansa? Onneksi saimme kokouksen keskeytetyksi neljännestunniksi; jollei hän sitä ennen ole tullut, on vaivani taaskin turha. Lähden häntä vastaan tielle.
(Menee.)
TUOPPALA, tullen ulos. Ei mar' sitä ruttoa ja hävitystä niin vähällä omaan tupaan päästetä. Kyllä sitä saadaan viinaa, vaikka on kymmenenkin peninkulman päästä haettava. Mitä täällä sitten syötäisiin, jos viljat viinaksi poltettaisiin?
LAHTI. Tuoppala puhuu oikein!
KINNAS. Kummallista se on vähän tuon viinakullan laita: ei se itsessään mitään pahaa ole. Katsokaas, jos panen viinapullon pöytään, niin ei se vielä mitään pahaa vaikuta: se on siinä vaan niinkuin mikä muu hyvänsä mustakylkinen olento. Mutta kun siihen katsoo, niin ikään on kuin nousisi sen kaulasta viekoittelija ylös ja sanoisi: "Maistapas … maistapas!… Tilkkanen vaan tätä herttaista nestettä!… Maistapas, jos olet mies!" Ja jos sitten yltyy maistamaan, niin tuo paholainen ikäänkuin tarttuu kieleen kiinni ja pakoittaa juomaan niin kauan että ihminen on, jos niin voisi sanoa, ikäänkuin sika. Ja kun ihminen on sikana, niin ei se tiedä tästä maailmasta, eikä osaa eroittaa iltaa huomenesta.
LAHTI. Kinnas puhuu oikein!
KALSO. Mutta sanoihan assessori antavansa meille koulun, jos suostumme hänen pyyntöönsä — olisihan se jotain sekin sivistyksen edistämiseksi.
TUOPPALA. Opetettaisiinko siellä koulussa sitte juomaan tai viinaa valmistamaan, — koska sen pitäisi olla niin läheisessä yhteydessä viinarännin kanssa?
KINNAS. Olkaamme ilman koulua vaikka kymmenen vuotta, kun vaan olemme yhtä kauan ilman viinaa. Jos sivistys on senkaltaisissa tehtaissa, niin perustettakoon sitte konjakki-tehdas, sillä näettehän ettei kukaan sivistynyt juo itseänsä humalaan viinasta, vaan konjakista; raaka talonpoika viinasta juopuu, herrat hienommasta tavarasta.