Lopuksi päätettiin, että Moody ja Sankey alottaisivat työnsä Brooklynissa "The Rink" nimisessä rakennuksessa, johon mahtui 6000 henkeä. Tämä olisi kenelle muulle tahansa ollut suunnaton kuulijakunta, mutta näille evankelistoille se ilman haittaa olisi saanut olla puolta suurempi. Heidän äänensä kuului selvästi yli niin monen tuhannen, kuin yhden katon alle mahtui. Kokoukset alkoivat suunnattoman suurella kuulijakunnalla 24 p. lokak. ja jatkuivat vähentymättömällä osanotolla. Brooklyn kaikkine etevine saarnaajineen ei milloinkaan ollut niin perustuksiaan myöden tullut järistetyksi.
Moodyn esiintymisestä lausuu T:ri Cuyler:
"Mr. Moody ei milloinkaan ole pitänyt parempia saarnoja, kuin Brooklynissa. Hänen esitelmänsä 'synnintunnustuksesta', siitä miten 'Kristus pelastaa kadonneen lampaan' ja 'oikeasta katumisesta' ovat mestariteoksia herättävinä, läpitunkevina ja opettavina saarnoina. Arvostelijat huomaavat, että hän yhä lausuu 'Isrel' 'Israel' sijasta, 'he oli' 'he olivat' sijasta, j.n.e; mutta vähät siitä, jos kielessä joskus onkin virheitä, kun Hengen miekka tulee työnnetyksi suoraan Kuninkaan vihollisten sydämiin. Veli Moody kyllä nöyrästi tunnustaa, että Brooklynissa löytyy monta pastoria, jotka osaavat paremmin saarnata kuin hän. Mutta muutamat meistä tietävät, ettei joukossamme löydy ainoatakaan pastoria, joka voi sovittaa niin paljon Jumalan pelastavaa totuutta lyhyeen, sopivaan muotoon ja lähettää sydämeen niin suurella voimalla kuin D. L. Moody. Charles M. Morton, eräs etevä työntekijä Plymouthkirkossa Bethelissä, kertoo monta tapausta kyselykokouksista reformeeratussa kirkossa ja Simpsonin M. E. kirkossa. Tämä entinen sotilas, joka lopun itsestään, ruumiinsa ja sielunsa näyttää uhranneen Kristukselle, oli muinoin jonkinlaisena alapastorina Mr. Moodyn kirkossa Chicagossa. 'Illustrated Christian Weekly' nimisessä lehdessä hän kertoo":
"Melkein alusta alkaen ovat kyselykokoukset olleet täynnä kaiken ikäisiä ja kaiken arvoisia ihmisiä kumpaakin sukupuolta".
"Muuan vanha mies ja hänen vaimonsa, kumpikin harmaapäisiä, tulivat yhdessä ensi penkille esille pyytäen armoa 'yhdennellätoista hetkellä' ja menivät onnellisina matkaansa. Kiitollisuuden kyyneliä vieri kummankin poskille".
"Eräs nuori räätälin työntekijä, joka juuri oli viemässä valmiiksi neulottua vaatekertaa kotiin jollekin teettäjälle, pistäytyi hetkeksi kokoukseen, ja meni sieltä Kristuksessa iloiten matkaansa. Hän on vastaisuudessa hoitava tointansa vielä paremmin kuin ennen".
"Toisella puolen erästä lähetystyöntekijää polvistui muuan vanha, harmaapäinen mies ja toisella puolen hento, seitsemäntoista vuotias tyttö. Kyynelten tulvaillessa pitkin kummankin poskia, aloittivat he samalla kertaa vaellustaan elämäntiellä".
"Muuan täydellinen epäilijä tuli kokoukseen tyydyttämään uteliaisuuttaan saada kuulla Moodya ja Sankeyta, mutta ei päässyt sisälle, kun huone oli täysi. Eräs hänelle tunnettu uskovainen kohtasi hänen kadulla ja keskusteli kauvan hänen kanssansa. Seuraavana iltana tuli hän uudestaan ja oli ensimmäinen, joka nousi esirukousta pyytämään. Mennessään kotiin kokouksesta, lausui hän: En olisi koskaan luullut sen ajan koittavan, jolloin teaatterin sijasta menisin kokoukseen. Samana päivänä osti hän itselleen pienen taskutestamentin, ja lausui sydämmellisimmän kiitoksensa, kun hänen ystävänsä alleviivasi hänelle muutamia värsyjä. Rukoilevalla äidillä, jonka luottamus ei ollut horjunut, oli tässä kaikessa suuri merkitys".
"Hämmästyttävää on, että Mr. Moody voi työskennellä niin paljon ja sittenkin elää", sanoo eräs, joka paljon on ollut hänen seurassaan. "Hän johtaa aamupäiväkokousta Tabernaklissa; k:lo 4 j. p. uskovaistenkokousta; pitää saarnan Rink'issä 7,30; menee 8,30 kyselykokoukseen vastapäätä; ajaa sitte Tabernakliin ja saarnaa kauppapalvelijoille ja mekanityömiehille k:lo 9. Kaikissa kokouksissa on paljon kuulijoita, tavallisesti huoneiden täydeltä".
"Viime viikolla hän ilmoitti, että tällä viikolla ei kenkään pääsisi ilman pilettiä Rinkiin. Pilettejä tultaisiin jakamaan vaan sellaisille, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä. 'Olemme kylliksi kauvan puhuneet teille, kirkkoihmisille', lausui hän; 'aijomme nyt eroittaa tämä kuulijakunta itsestämme ja puhua toiselle seurakunnalle'. Se näytti vaaralliselta yritykseltä. Tulisiko seitsemän tai kahdeksan tuhatta ihmistä hakemaan pilettejä, jotka oikeuttivat evankeliumin kuulemiseen, ilman muuta edellytystä kuin se, etteivät he olleet minkään kristityn seurakunnan jäseniä? Mutta tuloksena oli suuremmat kuulijakunnat kuin ennen milloinkaan. Komitea kertoi, että jos heillä olisi ollut kaksikymmentä tuhatta pilettiä lisää, niin olisivat sittenkin kaikki menneet".