Mr. Moody laski käsivartensa ales.
"Uskotteko, että hän on teitä kuullut?"
"Uskomme", vastasivat samat, jotka olivat hänen sanansa toistaneet.
"Hän on täällä tänä iltana", vastasi Mr. Moody vakavana. "Hän kuuntelee teitä. Hän on teidän luonanne. Ajatelkaa, mikä näky! Kaikki nämä ihmiset huutavat Herralta apua! Sanokaamme kaikki: 'Herra, muista minua!'"
Mahtava äänien paljous vastasi: "Herra, muista minua!"
Moody puhui aina lyhyeillä, ytimekkäillä lauseilla, jotka vaikuttivat kuulijoihin.
"Voitte tavata tuhannen miestä, joilla on vaikutusvaltaa, yhtä vastaan, jolla on voimaa", lausui hän.
"Luin sanomalehdestä", lausui hän, "että eräs etevä kauppias on kuollut. Hän jättää jälkeensä suuren omaisuuden ja kaksi poikaa, joista molemmat ovat juomareja".
"Ei kannata olla maailmallinen kristitty. Jää maailmaan tai jätä se kokonaan. Eräs mies kertoi, että hänellä on mainio kaivo, jolla kuitenkin on kaksi pahaa puolta — talvella se jäätyy ja kesällä se kuivuu. Niin on monen kristitynkin laita. Joko ne ovat jäätyneitä tai kuivuneita".
"Jumalan sanotaan vihaavan tyhjää paikkaa. Mutta sinä et, ystäväni, voi ihmissydäntä tyhjentää".