"Sitä lähinnä ravitsi ja vahvisti hän tätä elämää Jumalan sanan harrastuksen kautta. Hän kunnioitti sitä aarteena, jonka kautta hänen elämänsä voi rikastua. Hän käsitti täydessä merkityksessä Kristuksen sanat: 'Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee'. Tämän sanan kätki hän sydämmeensä, niinkuin jyvä kätketään maahan, jotta se itäisi ja kasvaisi. Hän kätki sen sinne, käytettäväksi kaikissa tilaisuuksissa, kun sitä vaan tarvittiin. Se oli hänelle suloisempi kuin hunaja. Hänen mielensä ja sydämmensä löysivät iloa Jumalan sanan tutkimisesta".
"Mutta hänen elämänsä oli kuten Kristuksenkin elämä, elämää toisten eteen. Hän ei tutkinut raamattua tietojaan kartuttaakseen, vaan pelastaakseen ihmisiä synnistä. Hänen lähin päämääränsä, hänen elämänsä väkevin vaikutin oli se, että jokainen omistaisi sen elämän, josta hän itse oli tullut osalliseksi, sitä hänen saarnansa tarkoittivat; hän piti kaikki raiskana, ellei hän tätä päämaalia saavuttanut, ja sitä lähinnä tavoitti hän keinoja tämän elämän kehittämiseksi ja hedelmälliseksi tekemiseksi".
"Nähdessään köyhiä poikia ja tyttöjä, joilta puuttui varoja kasvatuksen hankkimiseen, hän ei suonut itselleen lepoa, ennenkuin oli miettinyt jonkun keinon, jolla heidän elämänsä voitiin rikastuttaa ja tehdä enemmän Jumalan tarkoitusperien kanssa sopusointuisaksi. Hän täytti tämän kauniin tasangon rakennuksilla, jotta nuoret miehet ja naiset saisivat tilaisuuden elämänsä kehittämiseen, ollakseen siten kanssa-ihmisilleen hyödyksi. Hänen toimintansa oli Kristuksen ihmetöiden kanssa sopusoinnussa, jotka eivät milloinkaan esinettään maallisilla omaisuuksilla, rahoilla tai muilla tarpeilla rikastuttaneet, vaan aina tuottivat voimaa elämään senkautta, että Hän teki kuolleen silmän eläväksi, kosketti kuollutta kieltä, kuollutta korvaa, kuolleita jäseniä, ja kaikkein korkeimmissa ihmetöissään tuotti sanallaan kuolleille elämää".
"Tämä yhdenkaltaisuus Kristuksen kanssa, tämä hänen ylösnousemisvoimansa tunteminen ja hänen kuolemansa kaltaisuus oli syynä siihen, että, hänen puhuessaan, kaikki ihmiset luottivat hänen täydelliseen rehellisyyteensä. Se oli syynä siihen, että ihmiset kuuntelivat häntä ja uskoivat häntä sekä olivat hänen vaikutusvaltansa alaisina, sekä suureen yleisöön että yksilöön nähden. He eivät nähneet miestä, vaan totuuden, jota hän esitti. Hänessä oli tuo omituinen itsekkäisyys, että hän alituisesti taisi puhua itsestään kuitenkaan huomiota itseensä kääntämättä. Kaikessa mitä hän teki, näkivät ihmiset totuuden sellaisena kuin se Jeesuksessa ilmeni. Minä luulen, että jos Jeesus olisi syntynyt tänä vuosisatana ja tässä kaupungissa, Mr. Moodyn ruumiilla ja mielellä, niin olisi hän elänyt ja toiminut jotenkin niinkuin Mr. Moody teki".
"Ja senvuoksi, koska Mr. Moody omasta puolestaan taisi itseensä sovittaa Kristuksen sanat: 'Minä tulin, että heillä elämä olisi ja yltäkyllä olisi', koska nämä sanat ilmaisevat koko hänen olentonsa, rakastin, kunnioitin ja pidin häntä arvossa, ja sen perusteella mitä hän oli, ja siis myös mitä hän teki, sanon minä tänään, että olisin mieluummin Mr. Moody ja makaisin kuolleena tuossa arkussa kuin mikä muu elävä ihminen tahansa maan päällä".
T:ri Torrey piti vakavan puheen, kehoittaen läsnäolevia sekä Mr. Moodyn ystäviä kaikkialla maailmassa "menemään eteenpäin". Hän lausui:
"Useimmiten on pastorin tehtävä puhua lohdutuksen sanoja niille, joiden sydämmet kaipauksesta kirvelevät ja ovat suuren surunsa taakan alla pakahtumaisillaan, mutta sitä ei tänään lainkaan tarvita. Kaiken lohdutuksen Jumala on jo runsaasti lohduttanut heitä sillä lohdutuksella, jolla he tulevina päivinä voivat toisia lohduttaa. Minä olen viime päivinä viettänyt useita tuntia yhdessä niiden kanssa, jotka ovat kuollutta ystäväämme lähinnä, ja ne sanat, joita olen kuullut heidän lausuvan, ovat olleet lepoa Jumalassa ja voittoa todistavia sanoja. Eräs heistä on sanonut: 'Jumala varmaankin vastaa niihin rukouksiin, joita puolestamme kautta maailman Hänen puoleensa kohoo; me tunnemme ihmeellistä ylläpitävää voimaa'. Eräs toinen on sanonut: 'Hänen neljä viimeistä ihanaa tuntiaan maan päällä ovat kokonaan poisottaneet kuoleman odan'. Vieläkin kolmas: 'Katsokaa, että joka sana, mikä tänään lausutaan, on voiton sana'".
"Jumala on tätä hetkeä varten pannut kaksi ajatusta sydämmelleni. Ensimmäinen löytyy Paavalin sanoissa 1 Kor. 15: 10: 'Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen'. Jumala on D. L. Moodyssa ihmeellisesti kirkastanut armonsa ja rakkautensa. Hänen syntymisensä kirkasti Jumalaa. Se poikanen, joka kuusikymmentäkaksi vuotta sitten tuolla kunnaalla syntyi kaikkine häneen kätkettyine mahdollisuuksineen, oli Jumalan lahja maailmalle. Miten paljo tämä lahja sisälsikään! Kuinka paljon siunausta ja kuinka paljon hyötyä maailma tämän lahjan kautta on saanut, emme koskaan ennen Jeesuksen tuloa saa tietää. Jumalan armo ilmestyi hänen kääntymisessään. Hän syntyi synnissä niinkuin mekin, mutta Jumala teki hänestä kaitsemuksensa, sanansa ja Pyhän Henkensä lunastavan voiman kautta sen voimallisen Jumalan miehen, miksi hän tuli".
"Miten paljon tämä Boston-pojan kääntyminen neljäkymmentä kolme vuotta sitten maailmalle merkitsi, ei kenkään ihminen voi arvata; se oli kokonaan Jumalan armon työ. Jumalan rakkaus ja armo kirkastui taasen sen luonteen kehityksessä, joka on tehnyt hänet niin rakastetuksi ja kunnioitetuksi kaikissa maissa. Hänen luonteessaan oli voima ja ihanuus, jonka vertaa vaan aniharvalla ihmislapsella tavataan, mutta kaikki on Jumalalta. Jumalalle yksin tulee kunnia siitä, että hän oli muista ihmisistä erinkaltainen".
"Toinen ajatus löytyy Joosuan kirj. 1: 2: 'Mooses, minun palvelijani on kuollut; niin valmistaudu nyt menemään Jordanin poikki, sinä ja kaikki kansa, siihen maahan, jonka minä olen heille antanut'. Mr. Moodyn kuolema on meille kutsumus menemään eteenpäin. Kutsumus hänen lapsilleen, hänen apulaisilleen, sananpalvelijoille kautta maailman, koko uskovaisten seurakunnalle, 'Johtajamme on kaatunut, jättäkäämme työskentely', lausuisivat muutamat. Ei suinkaan! Kuule, mitä Jumala sanoo: 'Teidän johtajanne on kuollut, menkää eteenpäin! Mooses, minun palvelijani, on kuollut; valmistaudu nyt, mene ja ota maa haltuusi. Ole luja, äläkä pelkää! Niinkuin minä olen ollut D. L. Moodyn kanssa, niin olen minä sinunkin kanssas oleva. Minä en ole jättävä sinua, enkä koskaan sinua hylkäävä'. Nämä ovat ne kehoitukset, joita meidän tänään tulisi kuulla".