KAMARIROUVA.
Valeria rouva tääll' on, hyvä rouva.
VIRGILIA.
Suvaitkaa minun poistua.
VOLUMNIA.
Et, sit' et saa.
On niinkuin kuulisin ma miehes rummun
Ja näkisin, kuin tukasta hän laahaa
Aufidiota; volskilaiset säikkyy
Kuin lapset karhua. Hän jalkaa polkee
Ja huutaa: »Tulkaa tänne, arkalaiset,
Te pelvon sikiöt, te, vaikka Roomass'
Olette syntyneet!» Hän rautakintaall'
Otsastaan veren pyyhkivi ja kulkee
Kuin leikkuumies, jonk' ompi määrä kaataa
Kaikk' elo, taikka palkattomaks jäädä.
VIRGILIA.
Otsastaan verenkö! Oi, Zeus, ei verta!
VOLUMNIA.
Suas, houkka! Kultaisetkaan voitonmerkit
Niin miest' ei kaunista. Hecuban rinta,
Jot' imi Hector, ihanamp' ei ollut
Hectorin otsaa, kun se kreikkalaisten
Miekoille halveksien vertaan sylki. —
Valeria sa tervetulleeks sano!
(Kamarirouva menee.)
VIRGILIA.
Aufidion julmuudesta taivaan vallat
Varjelkoon miestän'!
VOLUMNIA.
Polvens alle painaa
Hän Tullon pään ja niskaan häntä polkee.
(Kamarirouva palajaa Valerian ja palvelijan kanssa.)
VALERIA.
Hyvää päivää, hyvät rouvat!