WARWICK.
Et ole Atlas, se on raskas sulle;
Sa hempu, lahjans' ottaa Warwick pois;
Nyt Henrik Warwickin on kuningas.
KUNINGAS EDWARD.
Mut kuninkaas nyt Edwardin on vanki;
Siis, uljas Warwick, vastaa mulle tähän:
Mit' ompi ruumis, kun on poissa pää?
GLOSTER.
Ai, että Warwick on niin varomaton:
Hän tahtoi voittaa kympin, eikä nähnyt,
Ett' oli kuningas jo pakkaan pantu!
Näit viimeks piispan linnassa sen raukan,
Nyt varmaan hänet kohtaat Towerissa.
KUNINGAS EDWARD.
Niin kyllä; siltä olet yhä Warwick.
GLOSTER.
No, Warwick, ota vaari; polvi maahan!
No, joutuin! Tao, kun on rauta kuuma.
WARWICK.
Tuon käden ennen poikki lyön ja viskaan
Sen tuolla toisella sun silmillesi,
Kuin sinun etees lasken lippuni.
KUNINGAS EDWARD.
Niin, laske tuulen vain ja virran mukaan!
Tää käsi, kiertyin sysitummaan tukkaas,
Kun lämmin viel' on poikkilyöty pääs,
Verelläs piirtää hiekkaan nämä sanat:
"Ei tuuliviiri Warwick enää pyöri."
(Oxford tulee liehuvin lipuin ja helisevin soitoin.)
WARWICK.
Riemuisat liput! Tuossa tulee Oxford!
OXFORD.
Oxford, Oxford, Lancasterin puolta!