FALSTAFF.
Pst! Sananen, mamseli Torkko.
PISTOOLI. Minä en mene. Sanon sinulle jotakin, korpraali Bardolph; tahtoisin repiä rikki tuon naikon, — vaadin kostoa.
PAASHI.
Mene täältä, ole hyvä.
PISTOOLI. Ensin olkoon hän kirottu,[11] — Pluton kirottuun järveen, hornan kuiluun Erebuksen seuraan ja muun häijyn piinan lisäksi. — Kestä, vekara ja naru, sanon minä! — Hornaan, senkin koirat, hornaan! Hornaan senkin osattaret! Eikö Ireene ole täällä?
EMÄNTÄ.
Rauhoittukaa, hyvä kapteeni Pisi! Tottakin, nyt on jo kovin myöhä.
Pyydän, keventäkää kiukkuanne.
PISTOOLI.
Sisua oivaa! Kuormahevosetko
Ja Aasian laihat konit, jotka päiväss'
Ei sataa virstaa ehdi, Caesareihin
Ja Kannibaleihin on verrattavat
Ja Troian kreikkalaisiin? Ennen menkööt
Kuningas Kerberuksen kanssa hornaan!
Rymytköön taivas! Turhastako riitaa?
EMÄNTÄ.
Sangen katkeria sanoja, kapteeni, toden totta!
BARDOLPH.
Mene nyt, hyvä vänrikki, täällä syntyy muuten kahakka.
PISTOOLI.
Kuin koirat kuolkoot ihmiset!
Kuin neulat kruunut hajotkoot!
Ireene eikö täällä?
EMÄNTÄ. Ei, toden totta, kapteeni, täällä ei ole ketään sen nimistä. Hyväinen aika! Luuletteko, että häntä teiltä kieltäisin? Rauhoittukaa, Herran tähden!