RICHARD.
Ratsu, ratsu! Valtakunta ratsusta!
CATESBY.
Paetkaa, herra; ratsun teille hankin.
RICHARD.
Vait, orja! Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee.
Tääll' lienee Richmondeja kuusittain,
Niit' olen tänään surmannut jo viisi. —
Ratsu! Ratsu! Valtakunta ratsusta!
(Menevät.)
(Sotahuutoja. Kuningas Richard ja Richmond tulevat ja
poistuvat taistellen. Peräytymistä. Torventoitauksia.
Kohta sen jälkeen tulevat Richmond ja Stanley, kantaen
kruunua. Muita loordeja ja sotaherroja.)
RICHMOND.
Niin, kiitos Jumalan ja aseittemme!
Te ystävät ja voittajat! Nyt meidän
On päivä, nyt on verikoira kuollut.
STANLEY.
Hyvinpä suoriuit sa, uljas Richmond.
Kas, tämän varastetun valtakorun
Sen verikoiran ohimoilta riistin
Ja kulmiasi koristan nyt sillä.
Se ota, pidä se ja arvoon nosta.
RICHMOND.
Jumala taivaan, sano aamen siihen!
Mut' eloss' onko Yrjö Stanley vielä?
STANLEY.
Elossa, turvattuna Leicesterissä;
Nyt sinne menkäämme, jos suvaitsette.
RICHMOND.
Mit' arvomiestä kaatui kahden puolen?