NORTHUMBERLAND.
Sydämmen suru
Sekoittaa hänet. Haastaa niinkuin hullu.
Mut tuossa tuleekin hän.
(Kuningas Richard seurueineen tulee näyttämölle.)
BOLINGBROKE.
Kaikki syrjään,
Ja kunnioitus majesteetille! —
Kuningas armollisin —
(Polvistuu.)
KUNINGAS RICHARD.
Hyvä lanko,
Noin prinssin polvi halventuu, ja pöyhkäks
Käy halpa maa, kun sitä suutelee.
Mieluummin sydän soisi tuta lemmen,
Kuin silmä nähdä tyhjää mairitusta.
Oi, nouse! Hyvinkin näin korkealla
(Osoittaen päätään)
On mieles, vaikk' on polves matalalla.
BOLINGBROKE.
Kuningas suuri, omani vain tahdon.
KUNINGAS RICHARD.
Omasi sun on, minä sun, ja kaikki.
BOLINGBROKE.
Sen verran mun, kuin uskollinen työni
Ansaitsee kuninkaani rakkautta.
KUNINGAS RICHARD.
Ansaitsee hyvin; ansaitsee sen saada,
Joll' uljuutt' on ja rohkeutta ottaa, —
Kätenne, setä! Ei, ei kyyneleitä?
Ne säälivät, mut eivät auta meitä. —
(Bolingbrokelle.)
Min' olen liian nuori isäks sulle,
Mut sinä perimään mua kyllin vanha.
Min tahdot, sen ma annan itsealta;
Täytyyhän tehdä, mitä vaatii valta. —
Siis Lontooseen? Vai mitä?
BOLINGBROKE.
Sinne tie.