NARRI.
Niin maarinkin, koiratkin niistä hullaantuvat.
HERRA ANTREAS.
Se on vissi, se. Karautappas nyt: "Vait, konna!"
NARRI. "Vait, konna, suusi kiinni," ritari? Minun on silloin pakko sanoa sinua konnaksi, ritari.
HERRA ANTREAS.
Ei se ensi kertaa tapahdu, että ihmisten on pakko sanoa minua konnaksi.
Alota, narri! Se alkaa: "Vait, suusi kiinni."
NARRI.
En pääse ikänä alkuun, jos pitää minun pitää suuni kiinni.
HERRA ANTREAS.
Hyvin, totta vieköön! No, alota!
(Laulavat loilotuksen.)
(Maria tulee.)
MARIA.
Mitkä kissannaukujaiset täällä on? Jos armollinen neiti ei ole kutsunut
Malvoliota, hovimestariaan, luoksensa ja käskenyt häntä ajamaan teitä
pellolle, niin älkää uskoko minua koskaan.
HERRA TOPIAS. Armollinen neiti on toratilli, me olemme valtioviisaita, Malvolio on vanha horuloru, ja (Laulaa.)
"Täss' on kolme veitikkaa."