(Lyö häntä.)
SANANTUOJA.
Vihanne kärsin, jos en puhu totta.
Sen nähdä voitte virstan parin päässä,
Ja niinkuin sanoin: metsä, joka käypi.
MACBETH.
Jos puhut valhetta, niin lähipuussa
Saat elävänä riippua sa, kunnes
Kutistaa nälkä sun. Jos puhut totta,
Voit mielist' aivan saman tehdä mulle.
Lujuuteni jo pettää: aavistan jo
Tuon paholaisen kaksikielisyyttä.
Totuuden varjolla hän valheit' ajaa:
"Älä pelkää, kunnes Dunsinaniin kulkee
Birnamin metsä." — Ja nyt metsä kulkee
Päin Dunsinania. — Aseihin! joutuun! —
Jos tott' on tuo, niin yhdentekevää,
Jos täältä pakenee tai tänne jää.
Jo kyllästyä alan aurinkoon;
Nyt mailma se vaikka hukkukoon!
Soi, jyry! Tule, hukka! Myrsky, myllää!
Ma kuolla toki tahdon pantsar' yllä.
(Lähtevät.)
Kuudes kohtaus.
Sama paikka. Kenttä linnan edustalla.
(Liehuvin lipuin ja rumpujen pauhatessa tulevat Malcolm,
Siward, Macduff y.m. ja sotamiehiä, lehvät kädessä.)
MALCOLM.
Nyt lähell' ollaan; lehväsuojat maahan
Ja tosi etehen! — Te, kunnon setä,
Ja jalo poikanne, mun serkkuni,
Alatte leikin. Me ja kunnon Macduff,
Me teemme mit' on vielä tekemättä,
Sovitun käskyn mukaan.
SIWARD. Hyvästi! —
Jos tietäis vaan, miss' on tuon pedon säily,
Niin selkään tulkoon, jos ei miekat häily!
MACDUFF.
Nyt kaikki torvet soimaan! Soikahat,
Te veren, surman julkihuutajat!