JULIA.
Hyv' iltaa, hurskas isä!
LORENZO.
Romeo kiittää
Molempain puolesta.
JULIA.
Hänelle samaa,
Ois muuten hänen kiitoksessaan liikaa.
ROMEO.
Oi, Julia! Sun jos riemus määrä on
Niin täys kuin mun, ja kauniimmin kun taidat
Sit' ilmaista, niin hengelläsi ilmaa
Nyt höystytä, ja kieles sävelillä
Julista onnen autuutta, min tuottaa
Tää armas hetki meille kummallenkin.
JULIA.
Sanoja rikkaampi on tunteen hyvyys:
Ydin sen ylpeys on eikä kuori.
Kerjääjä aarteittensa määrän tietää;
Mun lempen' aarre on niin ääretön,
Ett'en voi laskea sen puolta määrää.
LORENZO.
Mua seuratkaatte: heti toimeen käymme.
Te ette kahdenkesken ennen jää.
Kuin pyhä kirkko teidät yhdistää.
(Menevät.)
KOLMAS NÄYTÖS.
Ensimmäinen kohtaus.
Julkinen paikka.
(Mercutio, Benvolio, kantapoika ja palvelijoita tulee.)