TIMON.
Muista paikkas, ystäväni.
VARRON PALVELIJA.
Min' olen Varron mies, —
ISIDORIN PALVELIJA.
Ma Isidorin;
Pikaista maksua hän nöyräst' anoo.
CAPHIS.
Jos isäntäni puutteen tietäisitte, —
VARRON PALVELIJA.
Kuus viikkoa jo maksettaviss' ollut, —
ISIDORIN PALVELIJA.
Pois minut laittoi hovimestarinne;
Nyt käsky kääntyä on suoraan teihin.
TIMON.
Oi, antakaahan minun hengähtää! —
Edeltä menkää, herrat, olkaa hyvät;
Jälestä oiti tulen. —
(Alcibiades ja ylimykset menevät.)
Tänne, Flavius!
Miks näin mua julkiääneen ahdistellaan
Sitoumusten laiminlyömisestä
Ja veloist' aikaa maksettavista?
Se kunniaani loukkaa.
FLAVIUS.
Kuulkaa, herrat.
Sopiva nyt ei aika moiseen toimeen.
Siks malttakaatte, ett' on ruokailtu,
Jott' ilmoittaa saan hänen armollensa
Syyn viivyntään.
TIMON.
Se tehkää, ystävät! —
Hyvästi heitä kestittäköön!
(Menee.)