Troilus ja Cressida

by William Shakespeare

CRESSIDA.
Ei, vaan ruskea.

PANDARUS.
Niin totisesti, totta puhuakseni, ruskea eikä ruskea.

CRESSIDA.
Totta puhuakseni, totta eikä totta.

PANDARUS.
Hän korotti hänen ihoväriänsä yli Pariin.

CRESSIDA.
Mutta onhan Pariilla tarpeeksi väriä.

PANDARUS.
On kyllä.

CRESSIDA. Siis Troiluksella olisi sitä liikaa. Jos hän korotti hänen väriänsä, niin on se kai heleämpää kuin tuon toisen; jos tällä on tarpeeksi väriä ja toisella vielä enemmän, niin on tämä liian tulista ylistystä sopiakseen hyvään ihoväriin. Yhtä hyvin Helenan kultainen kieli olisi voinut ylistää Troilusta hänen kuparinokkansa tähden.

PANDARUS.
Vannon luulevani, että Helena rakastaa häntä enemmän kuin Parista.

CRESSIDA.
Silloin se kreikatar totisesti on aika ilveilijä.

PANDARUS. Olen varma, että näin on laita. Hän lähestyi häntä taannoin tuolla pyöreässä ikkunassa: — ja tiedäthän, että Troiluksella ei ole enempää kuin kolme tai neljä karvaa poskessa.