THERSITES. Jos huomenna ilma on kaunis, kello yksitoista käy niin tai näin; mutta kuinka käyköönkin, maksaa hänen minusta täytyy, ennenkuin minut saa.
PATROCLUS.
Vastauksenne, armollinen herra!
THERSITES.
Jumalan haltuun, täydestä sydämmestäni!
ACHILLES.
Onko hän tuollaisessa vireessä? Eihän toki?
THERSITES. Ei, hän on aivan epävireessä. Paljoko ääntä häneen jää sitten, kun Hector on häneltä aivokopan särkenyt, sitä en tiedä; mutta paljoa sitä ei jääne, jos ei se viuluniekka Apollo tee hänen jänteistään pelin kieliä.
ACHILLES.
Tule pois, saat heti viedä hänelle kirjeen.
THERSITES. Antakaa minun viedä toinen hänen hevoselleen, sillä se on niistä kahdesta elukasta älykkäämpi..
ACHILLES.
Niin samea kuin hämmennetty lähde
On sieluni; en itse näe sen pohjaa.
(Achilles ja Patroclus menevät)
THERSITES. Soisin sielunne lähteen tulevan taas kirkkaaksi, että voisin siitä juottaa aasia. Olisin mieluummin täi lammasturkissa, kuin tuommoinen urhoollinen pölkkypää.