LUCIO. Itse sen tuntenet; ja, puheestasi päättäen, se hyvinkin kirveltää. Tiedän nyt, tämän tunnustuksesi jälkeen, juoda terveydeksesi, mutta ikäpäivinäni minä en juo samasta kupista kuin sinä.
1 AATELISMIES. Olen siis hypännyt hulluun kirnuun, niinkö luulet?
2 AATELISMIES. Niin olet, joko sitten tahraannuit tai pelastuit.
LUCIO. Kas, kas, tuossa tulee rouva Lemmes!
1 AATELISMIES. Minä olen hänen kattonsa alla saanut vammoja, joista on tullut lovi —
2 AATELISMIES. Mihin, sano?
LUCIO. Arvaa!
2 AATELISMIES. Kukkaroon, tietenkin.
1 AATELISMIES. Vieläpä muutakin.
LUCIO. Kalju pää.