[153] Ks. Vivien de Saint-Martin, Sur les Khazars, aikaus-kirjassa: Nouvelles Annales des Voyages 1851, II sivv. 136-141. — Priscus, Excerpta de legat. (Pariisin painos), sivv. 43, 44, 55, 63. — Vivien de Saint-Martin'ille ei ole vielä siinä kyllä. Hän tahtoo Suomensukuisiksi myöskin kaksi niistä lahko-nimistä, jotka Herodoto mainitsee Skolotien seassa. Κατίαροι, (Herod. IV 6) ovat hänestä Katsaria. Herodoton "kuninkaalliset Skythat", βασιληίοι Σκύθαι hän tahtoo muuttaa Barsilei'iksi, nojaten Mooses Khorenelaiseen (Hist. de l'Arménie II 40-62), joka mainitsee Kazirit ja Barsilei'it yhdessä, sekä Theofaneen Khronografiaan (p. 298), jossa sanotaan Kazarien tulleen Berzelian maasta, vieläpä Theofylakto Simokattaan (VII 8) ja Nikeforo Kallistaan, jotka vielä vuonna 555 j.Kr. löytävät Barselt (eli Sarselt) alisen Volgan tykönä.
[154] Ks. Slawisch. Alterth. I 294, 295. Edellisestä arvelusta hän kuitenkin lisää: "doch gebe ich auf diese Bemerkung nicht gerade viel."
[155] Ks. Herod. IV 21, 123, 125. Päivä-matkan Herodoto (IV, 101) arvelee 200:ksi stadioksi, s.t.s. 33 uudeksi virstaksi, jotta 15 päivänmatkaa olisi noin 50 peninkulmaa. Koska Skythaen alue ylöttyi 20 päivänmatkaa Ponton rannalta pohjaseen, niin Melankhlainit ja Budinit tulevat jotenkin toistensa tasalle.
[156] Ks. Herod. IV 108: "έϑνος — γλαυκόν τε πάν ίσχυρώς έστί καί πυρρόν."
[157] Ks. Herod. IV 109: "φϑειροτραγέoυσι μούνοι τών ταύτη." Vertaa Ukert, Geogr. III n, siv. 538.
[158] Ks. Herod. IV 108, 109, 123.
[159] Aristoteles ja useat muut puhuvat, että Gelonien maassa löytyi "Tarandos" niminen, häränkokoinen, mutta peuran-muotoinen metsän-otus, joka osasi karvansa muuttaa ja siitä syystä oli vaikea pyytää; ks. Ukert, Geogr. III 2, siv. 540. Vertaa tähän Kalevalan "Tarvas", jolla Taka-Lappi kynti, samate kuin Pohjola porolla. Ammiano Marcellino (XXXI 2, 14) juttelee: "Post quos (Neuros) Budini sunt, et Geloni perquam feri, qui detractis peremptorum hostium cutibus indumenta sibi equisque tegmina conficiunt, bellatrix gens." Klaudiano (in Rufinum I 313) sanoo Gelonien tattuaavan: "Membraque qui ferro gaudet pinxisse Gelonus." Mutta nämä viimeisen Romalais-aian kirjaniekat eivät ole luotettavia, puhuessaan Skythian oloista.
[160] Mannert, Geogr. der Griechen und Römer, Germania, sivv. 17 seurr.
[161] Slaw. Alterth. I, sivv. 184 seurr.
[162] Ks. Ritter, Vorhalle, Berlin 1820, siv. 459. — Vertaa tästä Ukert, Geogr. III n, siv. 538; ja Herod. IV 168.