[193] Ks. Ovid, Trist. III iv, vrss. 51, 52:
"Ulterius nihil est nisi non habitabile frigus;
Heu! quam vicina est ultima terra mihi!"
[194] Ks. Strab. XI siv. 493. — Dioskuriaassa, Ponton koillisrannalla, kävi kauppaa 70, muutamat sanoivat 300, kansakuntaa, "πάντα δε ετερογλωττα"; ks. Strab. XI, siv. 498; vert. Plin. Hist. Nat. VI 5.
[195] Ks. heistä Ukert, Geogr. III i, siv. 426 seurr., III ii, sivv. 427, 428. Skymno Khiolainen (Fragm. 50) heidät kutsuu έπήλυδες.
[196] Ks. Strab. VII, siv. 306; Plin., hist. nat. IV 14, 25, 28; Tac., Germ. 46. — Että likaisia olivat, mainitsee Tacito; muutoin kuuluu, että heillä ei ollut maanviljelystä eikä karjanhoitoakaan, vaan sota ainoana elatus-keinona; ks. Plutarch., Paul. Aemil. 12. — Raakuus tai sivistys ei ole mikään kansallisuuden tuntomerkki.
[197] Ks. Strab. VII, sivv. 294, 306.
[198] Ks. Tac. Hist. I, 79. Myös Peutingerin taulut panevat Tyraan seuduille "Roxulani Sarmatae"; ks. Bertius Beverus, Theatrum, Geographiæ Veteris, Amsterd. 1619.
[199] Ks. Slaw. Alterth. I siv. 342.
[200] Ks. Saml. til det Norske folks sprog og historie VI, Christiania 1839: Om Nordmændenes herkomst. — Keyser myöntää Roxolanit Sarmatoiksi ja Sarmatat Slavilaisten esi-isiksi (siv. 423); mutta kohta sen jälkeen vetää Roxolanit Skandinavian sukuun!
[201] Ks. Strab. XI, siv. 506. Lause: "niistä Aorseista, jotka ylempäuä pohjassa asuvat", on kuitenkin epäyksen alainen.