[292] Ks. Plin. Hist. nat. XXXVII 15. "Certum est gigni in insulis septentrionalis Oceani et a Germanis appellari glessum." — Vertaa Diefenbach, Orig. Europ., sivv. 356 seurr.; Schafarik, Slaw. Alterth. I, siv. 458.
[293] Ks. Zeuss, die Deutschen siv. 130.
[294] Tacit. Germ. 46: "Peucinorum Venetorumque et Fennorum nationes
Germanis an Sarmatis ascribam dubito. — — — quicquid inter Peucinos
Fennosque silvarum ac montium erigitur, latrociniis pererrant
[Veneti]."
[295] Tacit. Germ. 46: "Fennia mira feritas, foeda paupertas: non arma, non equi, non penates; victui herba, vestitui pelles, cubile humus. Sola in sagittis spes, quas inopia ferri ossibus asperant. Idemque venatus viros pariter ac feminas alit: passim enim comitantur partemque prædæ petunt. Nec aliud infantibus ferarum imbriumque suffugium quam ut in aliquo ramorum nexu contegantur. Huc redeunt juvenes, boc senum receptaculum. Sed beatius arbitrantur quam ingemere agris, inlaborare domibus, suas alienasque fortunas spe metuque versare. Securi adversus homines, securi adveraus deos, rem difficillimam assecuti sunt, ut illis ne voto quidem opus esset, Cetera jam fabulosa: — — — quod ego ut incompertum in medium relinquam." — Olen tarkasti lukenut C. A. Gottlund'in teosta: "Försök att förklara Taciti omdömen öfver Finnarne, Stockholm 1834", enkä sittenkään ole voinut tulla muuhun käsitykseen, kuin minkä suomennokseni osoittaa. Kirjan monta muuta ansiota en sillä tahdo kieltää.
[296] Ks. Edu. v. Wietersheim, Gesch. der Völkerwand. II osa, siv. 78 seurr:; jossa muun seassa otetaan esimerkiksi Ptolemaion mainitsema Σιατουτάνδα Frisien maassa (II, c. 10). Tämä Siatutanda on syntynyt sillä tavoin, että Ptolemaio väärin on käsittänyt Taciton sanat Frisien kapinasta Tiberion aikana. Tacito, näet, lausuu: "et ad sua tutanda digressis rebellibus" (kapinoitsijat jo olivat lähteneet pois omaa maatansa suojelemaan); Tac. Annal. IV 73. — Kuinka Ptolemaio on kertonut samoja nimiä Sarmatiassa ja Skythiassa, osoittaa Schafarik (Slaw. Alterth. I siv. 218), joka muutoin on Ptolemaion ihastelijoita.
[297] Ptol. Geogr. III 5: "Κατέχει δε την Σαρματίαν έθνη μέγιστα οι τε Ούενέδοι παρ' όλον τόν Ουενεδικόν κόλπον — — — ʹΕλάττονα δε έθνη νέμεται την Σαρματίαν παρα μέν τόν Ούιστουvλαν ποταμόν ύπό τους Ουενέδας Γύθωνες, είτα Φίννοι, είτα Σούλωνες υφ' ους Φρουνγουνδίωνες, είτα Αναρινοί παρά την κεφαλήν του Ουιστούλα ποταμού — — — Τών δέ ειρημένων εισίν ανατολικώτεροι ύπό μέν τους Ουενέδας πάλιν Γαλίνδαι και Σουδινοί και Σταυανοί μέχρι τών Αλαυνών — - — Πάλιν δέ την μέν εφεξής τώ Ουενεδικώ κόλπω παρωκεανίτιν κατέχουσιν Ουέκται, ύπέρ ούς ʹΟσσιοι, είτα Κάρβωνες αρκτικώτατοι, ών ανατολικώτεροι Καρεώται και Σάλοι υφ' ους Αγάθυρσοι, είτα ʹΑορσοι" — — —.
[298] Ks. Schafarik, Slaw. Alterth. I, sivv. 208, 461-163; vertaa Zeuss, die Deutschen, sivv. 271, 674.
[299] Selitys-kokeita ei ole puuttunut. Zeuss, joka tekee Ossit Aistilaisiksi (Littualaisiksi), luulee heidän nimensä säilyneen saaren-nimessä:Ösel (Henrikki Lettiläisen tykönä Osilia, muinais-Skandinavilaisten Eysysla; johon hän vielä sovittaa nimet Βασίλεια ja Osericta). Mutta epäilemättä on nimi Ösel suomenkielinen syntyään: Yösalo (Viron kielen mukaan: Öö-sal); jota todistaapi toisen lähisen saaren nimi: Dagö (Päiväsalo), vaikka molemmat jo kantavat Vironkielessä toisia nimiä. Yhtä epävakaista on arvata Karbonit Kuurilaisiksi; ks. Zeuss, die Deutsch., sivv. 270, 272. — Weltat arvataan olevan keski-aian Wiltzit (Slavilaisia). — Mitä Καρεώται ovat? Karjalaisiako? — Entä Σάλοι?
[300] Sekä Schafarik (I, siv. 301), että Zeuss (siv. 274) arvelevat eikö sana Φίννοι Ftolemaion tykönä lie jollakin lailla vääristelty. Zeuss tahtoisi sen siaan Σκίροι. Tämmöiseen korjailemiseen ei löydy vähintäkään syytä.
[301] Ks. Ptol. Geogr. II 10: — Σκανδία —, Χαιδεινοί — Φαυόναι — Φιραίσοι — Γούται — Δαυκίωνες — Λευώνοι — Ainoastaan Gutat tuntee Göthiläisiksi.