[348] — "damnata a rerum natura et densa mersa caligine"; sanoo Plinio (IV 12) Pohjan peristä.
[349] Ptol. Geogr. III 5: — "μεταξύ δε Βαστερνών και Ρωξολανών Χούνοι." — Muutoin Hunnien nimi kirjoitetaan: Χούννοι, Ούννοι, Hunni, Chuni ja Chunni. Molemmat viime-mainitut muodot tavataan paljon Latinaisilla kirjaniekoilla 5:nneltä ja 6:nnelta vuosis., mutta jo Ammiano sen käyttää yhdessä paikassa (XXXI 8, 4.)
[350] Dionysii Periegesis, ed. G. Bernhardy, Lpzg 1828, vrs. 727-730:
Αρξάμενος πλευρής ζεφυρίτιδος εκ βoρέαιο.
Πρώτοι μεν Σκύϑαι εισίν, όσοι Κρονίης αλος άγχι
Παραλίην ναίoυσι ανά στόμα Κασπίδος άλμης.
Ούννοι δ' εξείης — — — — —
Bernhardy on osoittanut, että teos on kirjoitettu joku loppupuolella 3:tta tai alkupuolella 4:ttä vuosis. j.Kr.
[351] Ks. Zeuss, die Deutschen, siv. 727. — Että taas Strabonin Ούϊτιοι olisi samoja Hunnia, kuten Klaproth arvelee, ei ole todennäköistä.
[352] Ks. Saint-Martin, lisäykset Lebeau'n kirjaan: "Hist. du Bas-Empire", IV, siv. 64; Klaproth, Tabl. hist., siv. 235. — Moses Khorenelainen (Moïse de Khorene) eli alku-puolella 5:ttä vuosis., ja puheen-alainen paikka on haettava hänen historiansa II:n kirjan 76:nnesta luvusta. Myös maatieteessäkin, joka kantaa hänen nimensä, mainitaan Hunk samoilla seuduin; mutta teos päätetään olevan myöhempää syntyä.
[353] Ammian. Marcell. XXXI 2: "Hunnorum gens, monumentis veteribus leviter nota, ultra paludes Maeoticas glacialem oceanum accolens." — Sen aian maatieteessä oli Maiotin ja Pohjoisen valtameren väli jotenkin lyhyt.
[354] Zonaraan juttua, että muka muutamat kertovat keisari Karon surmatuksi retkellä Hunneja vastaan, ei sovi mihinkään lukuun ottaa; vertaa Fl. Vopiscus, Cari vita, 8.
[355] Ks. Zosimon Hist. IV 20, joka muutoin sanoo, että Hunnit ennen olivat tuntemattomat. Ks. myös Priskon Hist. [Exc. de Legat., siv. 200], missä Komalainen Komulo v. 448 käyttää tämän nimen kahdesta Hunnilaisesta sotapäälliköstä: "άνδρας τών βασιλείων Σκυϑών", ja Prisko itse tavantakaa kutsuu Hunnit Skythoiksi. — Pyhä Hieronymo näyttää samaa ajatelleen, vaikka hän ei tarkoin muistanut historiaa: "Hanc gentem Herodotus refert sub Dario rege Medorum viginti annis Orientem tenuisse captivum, et ab Aegyptiis atque Aethiopibus annuum exegisse vectigal"; ks. S. Hieronymi Epistola 84 (ed. Bened.), de morte Fabiolæ. — Romalaisten koko käsitys asiasta näyttää olleen semmoinen epä-vakainen kuin tapaamme Agathiaan tykönä, V 11: "Οι Ούννοι το γένος, το μεν παλαιον τής κατώκουν Μαιώτιδος λίμνης τα προς άπηλιώτην άνεμον, και ήσαν του Τανάϊδος ποταμού αρκτικώτεροι, καϑάπερ και τά άλλα βάρβαρα έϑνη, οπόσα εντός ʹΙμαίου όρους ανά την Ασίαν ετύγχανον ιδρυμένα. Ούτοι δε άπαντες κοινή μεν Σκύϑαι και Ούννοι επωνομάζοντο, ιδία δε κατά γένη, το μέν τύ αυτών Κοτρίγουροι, το δε Ουτίγουροι, άλλοι δε Ούλτίζουροι, και άλλοι Βουρούγουνδοι."