Kuningatar. Se oli Amundus, siitä olen varma. Kiiruhda, Mangipani, ota saksia, veitsiä ja viikatteita niin monta, kuin pian voit saada, ja ripusta ne tammen haaroihin. Kun lintu istahtaa levähtämään oksille, leikkaa se siipensä ja jalkansa poikki.
Mangipani. Se on tapahtuva, teidän armonne. (Hiljaa, mennessään.) Veli Mangipani, minun täytyy myöntää, että olet jokseenkin suuri lurjus, vaan ajattele, että kuningatar Sibylla on kumminkin terävämpi!
Kuningatar. Nyt käsitän, kuka on ne kauniit tavarat Florinnalle hakenut. Sen on tehnyt Lintu Sininen, joka on Amundus itse. (Kuuluu viserrystä tornissa.) Niin, viserrä, viserrä, sininen lintu! Saamme nähdä, kuka paraiten visertää.
(Roosa ja Liila tulevat kukkaiskorineen.)
Roosa.
Täällä tornissa on vanki,
Raukka kukan umpula,
Hälle kukan ainoanki
Tahdomme me viskata.
(He heittävät kukkia ikkunaan. Kuuluu linnun viserrystä ja kitaran soittoa. Sill’aikaa hiipii Mangipani tammen luo ja ripustaa sen oksiin saksia y. m.)
Liila.
Kuule, kuinka hän nyt soittaa!
Roosa.