Heittää kiven. Goljat kaatuu.
Goljat kuolemaisillaan. Voi minua… Kyllä osasit hyvästi. Sinun Jumalasi on suurempi minun jumaliani… Hyvästi, Ekronin ylpeät muurit… filistealaisten sankari on kaatunut… minun kansani pitää palveleman Israelia… minä kuolen…
David. Kuoleva Goljat. Saul. Mikal. Abner.
David vetää Goljatin miekan ja polkee häntä niskalle. Voitto! Voitto Israelille!
Saul. Voitto! Voitto ja ihme! Paimenpoika on voittanut kaiken filistealaisten voiman!
Abner. Onko tuo poika loitsittu! Enhän oikein voi uskoa omia silmiäni!
Mikal. David, David on voittanut! David on meidän pelastajamme. David on uskollisin poika koko Israelissa!
Saul. Ylistys ja kunnia Davidille, Goljatin voittajalle! Hän saa palkaksensa minun tyttäreni sekä kultaistuimen minun istuimeni viereen.
Abner. Koko Israelin kansa on kantava häntä kilvillänsä, ja huilut ja rummut ilmoittavat hänen kunniansa Danista aina Bersabaau asti.
Mikal. Israelin tyttäret kylvävät ruusuja ja myrttejä hänen tiellensä, ja Mikal sitoo vehreän seppeleen hänen tummien kiharainsa peitoksi. Isäni ja kuninkaani, katsos, sotilaasi rientävät suurin joukoin julistamaan Davidin kunniaa.