Ruusu. Niin, mitäs ostaisimmekaan? Ehkäpä piparkakkuja, vai mitä?
Aina. Taikka sokurisia tippaleipiä. Niitähän aina syödään toukokuun ensi päivänä.
Ruusu. Ja vähän simaa. Sillä siitä kasvaa ydintä luihin.
Aina. Maltahan, minä tiedän, mitä teemme. Me ostamme tuon pienen punaisen tuvan tuolta maantien varrelta. Siinä me sitte yhdessä asumme, Ruusu.
Ruusu. Niin me teemme ja muutamme siihen jo huomenna.
Aina. Enpä tiedä, ehdinkö minä huomenna. Minulla on niin pitkät läksyt, ja nukkienikin pitää saada uudet kesävaatteet. Mutta ehkä ylihuomenna.
Ruusu. Niin, ylihuomenna. Ja sitte me ostamme kumpikin pikku lehmän.
Aina. Ja pikku vasikan kumpikin.
Ruusu. Sitte me lypsämme lehmiä.
Aina. Ja siivilöimme maidon pyttyihin. Mutta pitää meidän saaman kahvikermaakin.