Ruusu. Ja pieni koira; sen me ristimme Pikuksi ja panemme sille kaulaan punaisen nauhan.
Aina. Kummankin pitää meidän hankkia oma kanansa ja oma kukkonsa. Kun saamme munia, paistamme lättyjä ja kutsumme vieraita lätyille.
Ruusu. Mutta tiedäppäs, Aina, ei käy mitenkään päinsä pitää kahta kukkoa. Ne tappelevat hirveästi.
Aina. No, sitte lienee parasta, että hankimme vain yhden: mutta sen sijaan hankimme kananpoikasia ja muutamia ankkoja.
Ruusu. Kuulepas, meidän pitää välttämättä saada muutamia kyyhkysiä, ne ovat niin kauniit ja kesyt. Jospa vain haukka ei niitä veisi!
Aina. Ei vie, silloin Frans ampuisi sen jousipyssyllään. Mutta pitäisihän meillä olla hevonenkin. On niin hauska ajella.
Ruusu. Vaan kukapas sitä hoitaisi?
Aina. No, se tietysti on renkien asia. Mitäs arvelet, pitäisikö meillä olla pässikin?
Ruusu. Minä pelkään pässiä. Eiköhän riitä, jos meillä vain on muutamia pikku lampaita?
Aina. Ja pikku porsas. Hän saa syödä likaämpäristä.