Päivänpaiste. Minä en kehu, vaan minua huvittaa suurisuisten kerskailijain kukistaminen.
Myrsky. No, mitä pannaan vetoon?
Päivänpaiste. Tuolla maantiellä tulee köyhä mummo. Häntä viluttaa ja hän käärii paremmin ympärilleen vanhaa turkkiansa. Se meistä on väkevämpi ja voittaa vedon, joka saa riistetyksi mummon yltä turkin.
Myrsky. Hyvä, hyvä. Ja voittaja saa voittonsa merkiksi kiskaista höyhenen toisen siivestä. Kyllä minä sinut höyhennän, Sees Päivänpaiste; usko se kerrassaan.
Päivänpaiste. Saammepahan nähdä.
(Köyhä mummo tulee,)
Myrsky. Kuules, akka! Mistä sinä olet turkin varastanut?
Mummo. Hyvänen aika, rakas herra; minä olen rehellinen mummo parka; en minä ole ikänäni mitään varastanut, ja turkki on aivan omatekoinen turkkini. Tottapahan itse tiennen, että se on tehty sarvipässistä, joka puski itsensä kuoliaaksi viistoista vuotta sitte.
Myrsky. Siitä minä vähät. Minä tahdon turkkisi, ja jos et sitä anna hyvällä, niin pudistelen sinua, että villatöpyt lentelevät kuin lumihöytäleet ympärilläsi.
Mummo. Auttakaa, täällä on rosvoja metsässä! Eikö täällä ole ketään? Auttakaa!