LIISA (tulee nopeasti esiin ja avaa solmun prinsessan niskassa). Ei mitään petosta! Hyi häpeää, Matti, tuollaista viekkautta!
(Katsojat taputtavat käsiään).
| Hyrrä. |
PRINSESSA (vapaana, raivoaa ja lyö Mattia salvalla, liukuu tukehtuneilla, puolinaisilla sanoilla). Sinä ... sinä ... sinä ... käärmeenkieli, ketunpaula, myrkyllinen skorpiooni ... sinut minä poljen jalkojeni alle niinkuin hämähäkin ... ja sinä tahdot tulla kuninkaaksi, sinä, joka tulet riippumaan korkeimmassa tammessa tuolla vuorella... Varikset tulevat kaivamaan silmät sinun päästäsi ... muurahaiset tulevat puremaan sinun myrkyllistä kieltäsi ... kaikki harakat seitsemän peninkulman laajuudella tulevat nauramaan sinulle ... sinä ... sinä ... sinä. (Hän seuraa Mattia, joka pakenee, ja molemmat katoavat näyttämön taa. Kuningas ja hovi nousevat paikoiltaan.)
RAATIMIES TEIRI (läähättäen). Pannaan mies jalkapuuhun!
MONI ÄÄNI. Jalkapuuhun! Jalkapuuhun! (Vartijat tuovat sisälle Matin, joka hämillään ja vastustamatta antaa panna itsensä jalkapuuhun.)
AIRUT (toitottaa torveen). Onko täällä vielä joku nuori mies, joka rohkenee kilpailla hänen kuninkaallisen korkeutensa kädestä?
MONI Ääni. Ei kukaan rohkene.
(Väliaika. Olli astuu esiin kumartaen jäykästi.)
HÄMÄHÄKINJALKA (Puksille). Tuokaa prinsessa sisään!