[14] Sen jälkeen kuin välskäri yllä olevat mietteensä lausui, on v. 1864 rakennettu sulku kumpaankin koskeen, joten veneet nyt keskeytymättä pääsevät vettä myöten kulkemaan. Niin on siis ihminen täälläkin, vaikka kohta ei olekaan voittanut luonnon voimia, kuitenkin viekkaudella kulkenut ohitse.
[15] Kuule minua, Herra, minä ojennan käteni kasvojesi edessä! Pelasta minut kurjuudestani, sillä sinä olet sanonut: minä olen asettava vihamiehesi jalkojesi alle tallattavaksi.
[16] Rauha olkoon kanssanne.
[17] Herra olkoon sinunkin kanssasi.
[18] Olkoon naisen kieli kaukana keskusteluista.
[19] Välskäri suomentaa sen tässä.
[20] Hupene, hupene, saastainen henki, iankaikkiseen tuleen asuntoosi valheen valtakuntaan.
[21] Kurja hourailee.
End of Project Gutenberg's Välskärin kertomuksia 1, by Zacharias Topelius