"Ei. Sitä ei voi koskaan maksaa."
Madeline ojensi kätensä:
"Se on maksettu, sanon teille."
Cowboy vetäytyi pois ojennetun käden ulottuvilta. Se näytti lumoavan hänet.
"Minä tappaisin miehen saadakseni koskea käteenne. Mutta minä en halua koskea siihen teidän tarjoamillanne ehdoilla."
Hänen kiihkonsa tyrmistytti toista.
"Stewart, ei kukaan mies ole vielä kieltäytynyt pudistamasta kättäni tuollaisista syistä. Se — se on tuskin imartelevaa", sanoi Madeline naurahtaen hieman. "Miksi ette halua?"
"Minä en tahdo. Siinä kaikki."
"Pelkään, että olette epäkohtelias, mikä sitten onkaan syynne", vastasi Madeline. "Minä kuitenkin uudistan tarjoukseni taas jonakin päivänä. Hyvää yötä."
Stewart sanoi hyvää yötä ja kääntyi menemään. Madeline katseli hänen menoaan käsi mustan hevosen kaulalla.