"Säästäisitte varmasti meiltä paljon vaivaa, jos unhottaisitte ennakkoluulonne ja antaisitte minun kohdella tuota meksikolaista tahtoni mukaan."
"Meksikolaista? Tarkoitatteko Beasleytä?"
"Tarkoitan. Hän on sekarotuinen. Hän on syntynyt Magdalenassa, missä kuulin ihmisten kertovan hänen vanhemmistaan, joista toinen oli sekarotuinen."
"Se ei vaikuta asiaan. Ajattelen inhimillisyyttä, lakia ja järjestystä ja sitä, mikä on oikein."
"No niin, neiti Nell, odotan, kunnes oikein hurjistutte tahi kunnes
Beasley —"
"Mutta, ystäväni, en hurjistu milloinkaan", keskeytti Helen. "Osaan hillitä luontoni."
"Lyön vaikka vetoa, ettette voi! Luulette ehkä, ettette ole ollenkaan samanlainen kuin Bo. Lyön kumminkin vaikka vetoa, että kerran suututtuanne hurjistutte niin, että muututte vallan hirveäksi. Miksi sitten olisitte saanut tuollaiset silmät, ellette olisi oikea Auchincloss?"
Hän hymyili, vaikka hän tarkoittikin totta puheellaan. Helen tunsi totuuden voimatta olla pelkäämättä sitä.
"Las Vegas, en suostu vetoon. Luvatkaa kumminkin tulla aina luokseni, kun sattuu joitakin ikävyyksiä."
"Lupaan sen", sanoi Carmichael vakavasti ja poistui.