Nyt noiden vakavien vaaleanharmaiden silmien katse kohdistui Heleniin, ja ellei niissä tahi niiden pohjalla ollut hymyä, oli Helen kumminkin vielä hämmästynyt.
"Helen, muistaakseni kuulin teidän sanovan, ettette välitä tuon miehen kohteliaisuuksista?"
"Niin sanoinkin", vastasi Helen nopeasti. Silloin juuri Bo livahti hänen viereensä puristaen hänen käsivarttaan hieman. Luultavasti Bo ajatteli samoin kuin hänkin, että tuossa oli todellinen Lännen mies. Hänen ensimmäinen vaikutelmansa oli sellainen ja sen nopea seuraaminen oli rauhoittuneiden hermojen aiheuttama tunne.
Riggs tepasteli lähemmäksi Dalea.
"Kuulkaahan, Pukinnahka, olen kotoisin Texasista ja —"
"Tuhlaatte vain aikaanne ja meidän on kiiruhdettava", keskeytti Dale. Hänen äänensä kuulosti ystävälliseltä. "Jos olette elänyt tarpeeksi kauan Texasissa, ette varmaankaan halua kiusata naisia ja puhua, kuten olette puhunut."
"Mitä!" huudahti Riggs tulisesti. Hän laski oikean kätensä merkitsevästi lannettaan koti.
"Älkää vetäiskö revolverianne esille, sillä se voi laueta", sanoi Dale.
Dalen käsivarsi heilahti niin nopeasti, ettei Helenin silmät voineet seurata sen liikkeitä. Mutta hän kuuli läjähdyksen, kun lyönti sattui. Revolveri lensi kaaressa sillalle ja hajoitti muutaman meksikolais- ja intiaanijoukon.
"Voitte vielä loukata itsenne", sanoi Dale.