Boris Vladimirovitš Asafjev oli venäläinen säveltäjä ja musiikkitieteilijä. Hän käytti kirjailijanimeä Igor Glebov.

Boris Andrejevitš Babotškin oli venäläinen ja neuvostoliittolainen näyttelijä ja ohjaaja.

Boris Georgijevitš Bažanov oli neuvostoliittolainen kommunistisen puolueen virkailija, joka toimi 1920-luvulla Josif Stalinin ja puolueen politbyroon sihteerinä, kunnes loikkasi länteen vuonna 1928. Hän tuli kuuluisaksi julkaistuaan muistelmansa ajastaan Stalinin sihteerinä.

Boris Vasiljevitš Bednyi (ven. Бори́с Васи́льевич Бе́дный, 25. elokuuta 1916 nykyisen Krasnodarin aluepiirin Jaroslavskajan kylä – 22. helmikuuta 1977 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailja.

Boris Abramovitš Berezovski oli venäjänjuutalainen oligarkki. Hän aloitti liiketoimintansa Neuvostoliiton perestroikan aikana ja pääsi presidentti Boris Jeltsinin lähipiiriin neuvonantajaksi. Berezovski tuki uuden presidentti Vladimir Putinin valintaa, mutta ajautui sittemmin poliittisiin ristiriitoihin. Berezovski lähti vapaaehtoiseen maanpakolaisuuteen ensin Ranskaan ja myöhemmin Isoon-Britanniaan.

Boris Mihailovitš Eichenbaum (ven. Борис Михайлович Эйхенбаум) ; (3. lokakuuta [J: 16. lokakuuta] 1886 Smolensk, Smolenskin alue, Venäjän keisarikunta – 2. marraskuuta 1959 Leningrad, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjallisuudentutkija.

Boris Filippov, oik. Boris Andrejevitš Filistinski oli neuvostoliittolainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja toimittaja. Hän opiskeli vuosina 1924–1928 Leningradissa itämaisten kielten instituutissa. Toisen maailmansodan aikana hän joutui maanpakoon.

Boris Grigorjevitš Fjodorov oli venäläinen taloustieteilijä ja poliitikko.

Boris Leontjevitš Gorbatov oli venäläinen neuvostokirjailija.

Boris Borisovitš Grebenštšikov on venäläinen muusikko, neuvostoliittolaisen rock-kulttuurin uranuurtaja ja maan pitkäikäisimpiin kuuluvan rockyhtyeen Akvariumin perustajajäsen. Hänet tunnetaan yleisesti nimikirjaimillaan BG.