Eduard Vilde, myös Wilde, oli virolainen kirjailija ja toimittaja. Hän oli A. H. Tammsaaren ohella Viron kirjallisuuden merkittävimpiä realisteja. Hän työskenteli toimittajana vuodesta 1883 mutta joutui vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen mielipiteidensä vuoksi lähtemään maasta ja asui vuosina 1905–1917 pakolaisena Suomessa, Saksassa, Sveitsissä ja Kööpenhaminassa. Hän palasi kotimaahan vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Viron itsenäisyystaistelun aikaan hän oli diplomaattina Kööpenhaminassa ja Viron ensimmäisenä lähettiläänä Berliinissä 1919–1920. Hänelle myönnettiin Tarton yliopiston kunniatohtorin arvo 1929.

Eduard von Keyserling oli baltiansaksalainen kirjailija. Hän kuului impressionismia edustaviin kirjailijoihin.

Edward Bellamy oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten kuvitteelliseen vuoteen 2000 sijoittuvasta utopiaromaanista Vuonna 2000, joka ilmestyi englanniksi vuonna 1888

Edward George Earl Bulwer-Lytton, paroni Lytton oli viktoriaanisen ajan brittiläinen kirjailija ja poliitikko, siirtomaiden ministeri 1858–1859.

Eino Sakari Kaila oli suomalainen filosofi ja psykologi. Hän oli aikansa merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia Suomessa. Kailaa on pidetty suomalaisen filosofian merkittävimpänä suunnannäyttäjänä sitten J. V. Snellmanin.

Eino Leino oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lehtipakinoita sekä suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta. Leino luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin. Sekä hänen lyriikkansa että aaterunonsa ovat vuosikymmenestä toiseen pysyneet laajojen lukijapiirien suosiossa.

Elin Matilda Elisabet Wägner oli ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja feministi. Hän oli Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1944.

Maria Elisabeth Kuylenstierna-Wenster oli ruotsalainen kirjailija ja kääntäjä. Hänen tuotantonsa on pääasiassa romanttisia kertomuksia. Hän osallistui kirjoitustyönsä kautta ajan keskusteluun naisen asemasta.

Elise Polko, s. Vogel, oli saksalainen kirjailija. Hänen kykynsä musiikin ja runouden alalla ilmenivät jo varhain. Hän sai runsaasti kannustusta Mendelssohnilta ja esiintyi ensi kerran 1847 Frankfurt am Mainin oopperassa Paminan ja Zerlinan rooleissa, mutta avioiduttuaan 1849 insinööri Polkon kanssa hän luopui näyttämöstä ja alkoi kirjoittaa. Hänen intomieliset kuvauksena tunnetuista muusikoista, taiteilijoista ja runoilijoista saivat paljon suosiota. Lisäksi hän julkaisi romaaneja, novelleja, kertomuksia lapsille ja antologioita.

Eliza Orzeszkowa, o.s. Pawlowska, (1841–1910) oli puolalainen kirjailija. Hän kuului Puolan positivistiliikkeen keskeisiin hahmoihin. Hänen teostensa aiheina koulutus, itsenäisyys ja avioliitto jäivät omana aikanaan harvoin käsiteltyjen kysymysten varjoon. Näitä olivat prostituutio, aviottomat lapset ja naisten asema työelämässä.