Mih’as Tšarot oli valkovenäläinen kirjailija sekä kulttuuri- ja yhteiskuntavaikuttaja.

Mihai Eminescu oli romanialainen romantiikan ajan runoilija. Eminesculla oli suuri vaikutus kansallisen herätyksen vaikutusvaltaisin runoilijoihin ja prosaisteihin. Hän oli myös mukana romaniankielisen lehdistön perustamisessa ja toiminnassa. Hän opiskeli Ukrainassa sekä Wienin yliopistossa (1869–1872) ja Berliinissä (1872–1874).

Mihail Natanovitš Aizenberg (ven. Михаил Натанович Айзенберг); (23. kesäkuuta 1948 Moskova, Neuvostoliitto) on venäläinen runoilija ja esseisti.

Mihail Petrovitš Artsybašev oli venäläinen kirjailija.

Mihail Vasiljevitš Avdejev oli venäläinen kirjailija, jonka huomattavimmat teokset ovat Tamarin-trilogia (1849–1852) ja Podvodni kamen.

Mihail Mihailovitš Bahtin oli neuvostoliittolainen kirjallisuudentutkija. Hänet tunnetaan varsinkin Fjodor Dostojevskin poetiikkaa, romaanilajia sekä François Rabelais'ta koskevista tutkimuksistaan.

Mihail Aleksandrovitš Bakunin oli venäläinen vallankumouksellinen, jota ranskalaisen Pierre-Joseph Proudhonin ohella pidetään nykyisen anarkismin oppi-isänä ja myös sen merkittävimpänä vaikuttajana.

Mihail Mihailovitš Borodkin oli venäläinen kenraaliluutnantti, joka tutki Suomen historiaa ja vastusti Suomen autonomiaa. Hän osallistui sortovuosina Suomen itsehallintoon kohdistuneiden päätösten valmisteluun. Borodkin syntyi Suomessa ja oli sukutaustaltaan puoliksi suomalainen.

Mihail Semjonovitš Bubennov oli venäläinen neuvostokirjailija.

Mihail Afanasjevitš Bulgakov oli neuvostoliittolainen toimittaja, romaani-, novelli- ja näytelmäkirjailija. Bulgakov syntyi Kiovassa ja kirjoitti venäjäksi.