SISÄLLYS:
I. Matka Jäämerelle.
Tiet Oulusta sinne.
Oulusta Kuusamoon ja sieltä Oulangansuuhun. Nuorusen tunturilla.
Oulangansuusta Knäsjään Kannanlahen rannalle.
Pohjoisimman Karjalan kartta. Sen kansa.
Kultturikuva Knäsjästä. Matka Kannanlahen kauppalaan.
Kannanlahti. Imandra. Umptek.
Sydänyön aurinko Maanselässä. Loppumatka Kuolaan.
Muuan sana Venäjän Lappalaisista.
II. Ryssän ranta.
Kuola.
Tuulomajoki.
Kuolasta Uuraan.
Saanivuono.
Uura.
Elämä Jäämeren rannalla.
Uuran rukoushuone.
Lähtö Uurasta. Jeretnika. Muotkavuono.
Karabella ja Oneikan saari.
Potseikka eli Tsip-navolok.
Suomalaisten siirtokuntain tila ryssän rannalla.
Potseikasta Vaitokupaan.
Vaitokupa ja Kervatia.
Pummanki.
Pummangista Nurmensättiin.
Petsamonvuono. Parkkina, Karjalan kylä ja Manasterin kylä.
Petshingin luostari.
Toinen yö Nurmensätissä.
Nurmensätistä Jaakobselvaan.
Suomelle pyydetty alue ryssän rannalla.
Täyssinän rauhanteko ja Suomen raja Lapissa Venäjää vasten.
Yhteisalue, fællesdistriktet, Varangissa.
Vielä yhteisalueesta. Rajaseikkain selvitys v. 1826.
III. Etelä Varanki.
Jaakobselvasta Paatsjoelle. Rautavuono.
Paatsjoki. Boris-Gleb. Kolttalappalaisten häämenot.
Akkulanniemelle ja siitä Naytämöön.
Naytämö ja Uutuanvuono. Onko Suomen raja näillä paikoin oikein
kuvattu karttoihimme.
Näytämöstä Pykeijan kautta Vesisaareen.
Entiset rajat Varangissa.
Etelä-Varangin tulevaisuus.
IV. Ruija.
Yleinen katsaus Ruijaan.
Vesisaari.
Vesisaari (jatkoa).
Suomalaisten ja norjalaisten väli Ruijassa.
Jokavuotinen kansanvaellus Jäämerelle.
Suomalaisten kulku Jäämerelle vähenemään päin. Syyt siihen.
Vesisaaresta Tenojoen suuhun.
Tenonsuussa ja siitä Nordkaapan ympäri Hammerfestiin.
Hammerfest.
Hammerfestistä Tromssaan. Alattio. Tromssa.
Lyhyt luku Ruijan kalastuksista.
V. Paluumatka Jäämereltä.
Tromssasta Suusiin.
Jyykeänvuono.
Suomalaisuuden lisääntyminen Ruijassa.
Vähän lappalaisista.
Tunturimatka Soikitan oudasta Mukkavuomaan.
Muonioa alas.
Muonionniskasta Kittilään ja sieltä Rovaniemen kautta Ouluun.
Lisäyksiä.
Esipuhe.
Koska Pohjan perä ja sen olot vielä meillä ovat suuressa määrässä tuntemattomia, matkusti allekirjottanut kesällä 1882 jäämeren rannalle oppiakseen näitä oloja ja äärimmäistä pohjolaa tarkemmin tuntemaan. Hedelmänä matkasta nyt tämä kirja tarjotaan lukialle.
Matka kävi Kuolasta Tromssaan eli pitkin koko sitä rannikkoa, missä suomalaisia jäämeren rannalla asuu, ja oli sen puolesta siis jotenki täydellinen. Vaan kun se kesti ainoastaan kuukauden, joka oli aivan liiaksi lyhyt aika kaiken kulkiessa nähtävän ja kuultavan perinpohjaiseksi käsittämiseksi, ei ainoastaan ole mahollista, vaan hyvin luultavaaki, että siellä täällä ereys on voinut kertomukseen pujahtaa. Matkan joutusuudesta niin ikään on varmaan seurannut, että moni seikka on jäänyt huomaamatta ja kuulematta. Mutta vaikka pelkään, että kertomus täten useassa suhteessa voipi olla puutteellinen, rohkenen kuitenki sen julkaista, koska joku tieto aina on parempi kuin ei mikään ja koska olen vakuutettu siitä, että se kuva, minkä lukia tässä saa suomalaisten elämästä pohjoisen valtameren partaalla, ainaki pääpiirteiltään on oikea.
Matkan toimeentulo on saman isänmaallisen miehen ansio, joka varemmin kustansi matkani Karjalaan ja Venäjälle, tehtaanomistajan Oulussa, Hemming Åströmin, joka, yhtä vilkkaasti harrastaen kaikkea mikä koskee maamme pohjois- kuin sen itäpuolta, itsestään tarjoutui suorittamaan tämänki matkan kulungit. Mieluinen tehtävä on minun tässä lausua hänelle vilpittömimmät kiitokseni.
Kuvat, joilla kirja on varustettu, ovat Norjasta hankitut ja lainatut kahesta norjalaisen professori Friisin teoksesta: tunnetusta "En sommer i Finmarken, Russisk Lapland og Nordkarelen", josta minulle muuten kirjottaissa on ollut paljo johtoa, ja pienemmästä kertomuksesta: "Kong Oscar II:s Reise i Nordland og Finmarken Aar 1873". Kuvien suhteen olkoon tässä mainittu, että Vuorjeman suun kuva on otettu pohjasta päin, Vesisaaren etelästä, Hammerfestin idästä eli koillisesta ja Tromssan länsi-etelästä. Kuva nimilehen rinnalla esittää oikeastaan Pasvigin eli niinkuin suomalaiset sanovat Paasrikan kalastuspaikkaa lännenpuolella Vuorjemaa, vaan koska se jotenki hyvästi sopii esittämään kalastajakylää yleensä Jäämeren rannalla, käytän sitä tässä semmoisen osottajana. Päällyslehen kuva esittää Nordkapia — eli Nordkaapaa, niinkuin nimi suomalaisten suussa kuuluu.
Paljo löytyy Pohjanki puolella asioita, joitten suhteen meidän ei pitäisi olla niin välinpitämättömiä kuin tähän asti olemme olleet, ja jos tämä kirjanen onnistuisi tarkemmin kääntämään kansamme huomion sinne päin, ei matka olisi ollut turhanpäiväisesti tehty. Oulussa 28 p. jouluk. 1883.
Kirjantekiä.