B. VUORO LAULU.
Poika putkella puheli
Piika soitti sarvellansa
A. »Tule tyttönen minulle,
Ole mulle onnellis'na!
B. Milles otat onnellesi?
Köyhä koura, tyhjä tasku.
A. Tässä tyhjässä sylissä,
Näillä köyhillä käsillä,
Kannan salon saari-maille,
Korven keski-kankahille.
Siellä saanen säilytellä
Siellä piilossa pidellä.
A. Miss' on maata merkittyä
Tiettyä tuvan alusta?
B. Kyll' on Suomessa sopua,
Tila väljä Venäjässä!
Tahotko korpehen kotisi,
Taikka kauko-kaupunkeihin?
Oletko oksalla metässä,
Linnan virkoa pitelet?
Valan ma varvuista pesäsi,
Tuulen tiellä tuuvittelen.
Linnun virsiä vetelen.
Tahotko majan manteresen?
Teen minä tuomesta tupasi,
Sängyn pienat pihlajasta,
Jossa viihdyt virsilleni
Unet makajat makeat.
B. Entäs häijyt leipä huolet,
Loput lauluillen tekevät?
A. Kyll' on leipeä lehossa,
Koivukossa kultakuorta,
Sek' on luita kyynäspäissä.
Sekä suonia sivuissa,
Nykärätä niehentäissä
Tahrustella tanhuata!»
[Painettu »Oskyldigt Ingenting» -lehteen v. 1821 nimellä »Runo», ja
Koittareen I, s. 132, pienillä muodostuksilla.]