LAULU
Sain heikolle sydämelleni sanelemaan:
Sulla lemmitty on, se eikö jo vihdoin riitä?
Jos alati aiot ottaa ja jättää niitä,
saat ikäsi kaiken kaihossa kulkea vaan.
Se vastasi mulle: kaiho on kaunis vaan!
Ei riitä, ei lemmitty lempehin riitä;
sa huomaa: alati ottaa ja jättää niitä
on oppia riemuja menneitä rakastamaan.
Sain heikolle sydämelleni sanelemaan:
Lie tuskaa jo kyllin, viisas vaaroja kaihtaa.
Jos alati aiot vaihtua, alati vaihtaa,
ei murheesi taival pääty milloinkaan.
Se vastasi mulle: tuska on kaunis vaan!
Ei viel' ole kyllin, ei viel' ole tarvis kaihtaa;
sa huomaa: alati vaihtua, alati vaihtaa
on oppia murheita menneitä rakastamaan.