XXXII.
THRAAKIAN TYTÖLLE.
(58.)
Miksi, varsa Thraakiasta,
Silmin karsahin katellen,
Vierot vimmapäin, ja luulet
Etten tietänek mitään?
Tiiä' se, koreesti sullen
Suitet suuhun solmiaisin;
Ohjatenpa myös osaisin
Kiistamäärät kiiättää.
Nyt sä liehut laitumilla
Kirmaellen kiirahasti.
Etpä vielä oo tavannut
Ratsumiestä oikiaa.