Viiteselitykset:
[1] Sanaa lanko käytetään täällä sen pipliällisessä merkityksessä: sukulainen, heimolainen. Toinen pipliässä löytyvä sana, jota rahvaan kielessä en ole muualla kuin täällä kuullut, on hamaan, esim. hän meni hamaan Pietariin asti.
[2] Koko Neva on 67 virstaa pitkä. Nämä ja enimmät seuraaviakin ilmoituksiani ovat otetut Stuckenberg'in tekemästä: Hydrographie des Russischen Reiches, I Theil, S:t Ptburg 1844, ja saman tekijän kirjasta: Beschreibung aller im Russischen Reiche gegrabenen und projectirten Canäle, 1841.
[3] Pitkä-silmäksi kutsutaan yli koko Viron ja Inkerin-maan sitä kalua, jolla meillä on muukalainen kiikarin nimi, eli se vielä hankalampi, uudesta tehty sana kurkistin.
[4] Tämä toivo on ilokseni viime vuosina toteutunut. Suomen hallitus, niinkuin kuulen, on ostanut Aunuksen kaupungissa maan kirkon ja pappilan siaksi ja määrännyt 500 hopea-rupl. vuosi-palkaksi varsinaiselle papille tässä maassa.
[5] Europan rauhan-tekijä.
[6] Sanaa ihminen ei löydy tässä murteessa; sen siaan käytetään, niinkuin tässä, sanaa mes (mies).
[7] Ojatilla kutsutaan pääskeä sarak-linduiseksi.
[8] Lukematta Siperian Tatarilaisia, joiden määrää en tiedä ilmoittaa, nousee tämän kansan luku Venäjän valtanunnassa Baschkirien (392 tuh.), Meschtschrakien (80 tuh.) ja Kirgisien (82 tuh.) kanssa, jotka puhuvat saman kielen murteita, noin 2 miljonan paikoille.
[9] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[10] Tschuvaschit maksavat niinkuin monet muutkin itäiset kansat vaimoistansa kalym'iksi kutsutun naima-rahan.
[11] Tiettävästi keritään rekruuttein hiukset lyhyksi, heti otettua.
[12] Laschman'iksi kutsutaan kruunun-metsissä puun-hakkaajaa.
[13] Ohitse mennessä saan sanoa, että tämä on karjan-huoneen suomaIainen nimi, ja että sana läävä, jota meidän nykyiset kirjoittajat ovat ruvenneet niinkuin monta muutakin uutta sanaa vaan outoutensa tähden käyttämään, tulee venäjän sanasta хлевь (= navetta).
[14] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[15] Tätä kirjoittaessani en vielä tuntenut berliniläisen oppineen Lepsius'en esittämää yleistä aapistoa, jota kielen-tutkijat nyt ovat ruvenneet käyttämään kirjattomia kieliä edes-asettaessaan ja jonka minäkin olen päättänyt omakseni ottaa. Se löytyy laveasti esiteltynä kirjoissa: "Das allgemeine linguistische Alphabet. Grundzüge der Uebertragung fremder Schriftsysteme und bisher noch ungeschriebener Sprachen in europäischen Buchstaben. Von R. Lepsius. Berlin, 1855."
[16] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[17] Kirjasessa: Oб Этногрфической Kapте Eврoneйскoй Poссии, C. Пeтеpбypг. 1852. Castrénin nykyjään ulos-annetussa kirjassa Ethnologiska Föreläsningar öfver Altaiska Folken ilmoitetaan tämän kansan määrä, saman tekijän vanhempia töitä myöten, 100 tuhatta henkeä vähemmäksi.
[18] Castrén'in edellä-mainitussa työssä sanotaan Mokschalaisten elävän idän puolella, Ersäläisten lännempänä, joka on ihan väärin; lännimmäiset Mordvalaiset löytyvät Tambov'an läänissä ja ne tiedän omasta käymästäni heidän kylissänsä puhtaiksi Mokschalaisiksi. Samassa työssä luetaan niiden läänien joukkoon, joissa tätä kansaa löytyy, Wätkankin lääni, vaikka siinä oikeutta myöten ei löydy yhtään Mordvalaista, eikä heidän tiedetä koskaan näin kauas pohjaiseen päin ulottuneen.
[19] Tiettävästi kutsuttiin Uraali-jokea ennen tätä kapinaa Jaik'iksi, ja sen seuduissa syttyi se ensin.
[20] Nim. leikkaa tukkia sota-miehiksi otettavilta.
[21] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[22] Tällä lauseella ei ole vähintäkään perää, sillä josko Mokschan kielessä löytyykin joita-kuita hienompia eroituksia, ovat ne paikkakunnalliset ei säädylliset eli kansakunnalliset, niinkuin Lepechin näyttää arvelevan koska Mordvan kansaa ei löydy muina kuin yhtenä talon-pojan säätynä, jonka jäsenet kaikki ovat yhtä korkeoita ja yhtä alku-peräisiä.
[23] Sana kylä, puhuttaissa Voguulien mökki-ryhmistä, antaisi ehkä väärän ymmärryksen niistä, jonkatähden tässä käytämme voguulilaista sanaa paul, myös tämän seudun Venäjän kieleen otettu ja kaikilla kartoillakin käytetty.
[24] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[25] Nimet Sosva ja Losva ovat epäilemättä syrjäniläiset ja Syrjäniläisten kautta, joka kansa tämän maan teki tutuksi Venäläisille, tulleet Venäjän kieleen. Sana va merkitsee nim. edellisten kielessä vettä ja on päätteenä useammassa joen-nimessä Syrjänein ja Permiläisten maassa, niinkuin esim. nimissä: Kosva, Lisva, Koiva, Jaiva, Vilva, Seiva, Usva, Kolva j.n.e. Voguulin kielessä kutsutaan kummaistakin Sosvaa ilman eroituksetta Tayt, ja Venäjäksikin ottaa eteläinen Sosva Losvan kanssa yhdyttyänsä tämän alku-peräisen nimensä takaisin, sillä siitä lähtien kutsutaan sitä Tavdaksi.
[26] Herra Regulyn kartalla Ethnographisch-geographische Karte des nördlichen Ural-Gebiets, entworfen aus einer Reise in den Jahren 1844-1845 von Anton v. Reguly, S:t Petersburg 1846, joka yleisesti on sangen tarkka, on tämä nimi kirjoitettu Taplia, niinkuin eräissä muissakin voguulilaisissa nimissä on kummallinen puustavien l:n ja s:n vaihdos, esim. Maslau pitää olla Massau, Lepliä pitää olla Lepsje j.n.e., joka on sitä ihmeellisempi kuin herra R. on itse paikoilla ollut ja Voguulien suusta oikeat nimet kyllä kuullut.