Kanootti-matkoja Suomessa.
Suomi on kanootti-urheilun luvattu maa. Peninkulmittain voidaan laskea pitkin vesistöjä järvestä järveen, maan sulkematta tietä, ja jos tahdotaan siirtyä vesistöstä toiseen, niin on vesiä jakava harju melkein kaikkialla jotenkin kapea: lyhyt alusten kuljetus maata myöten avaa taas uusia kulkuväyliä. Kartan mukaan voidaan suunnita lukemattomia matkateitä; missä vain näkyy vettä, kuinka kapeaa ja mitätöntä hyvänsä, kaikkialla kanoottimies pääsee soutelemaan. Hänen ei tarvitse rajoittaa retkiänsä suuriin kulkuväyliin, vaan hän voi tunkeutua kaikkialle. Hän voi käydä seuduissa, joihin muilla kulkuneuvoilla on mahdoton päästä. Paremmin kuin mikään muu matkailija voi hän nauttia kaikkia järviluonnon yksityiskohtia ja oppia tuntemaan elämää syrjäisissä seuduissa. Ja vapaus hänen purressaan, vapaus hänen itsensä määrätä matkansa nopeus ja suunta, levähdyspaikat ja pitemmän oleskelun alue tekee kanootti-urheilun paremmaksi muita matkailuja. Yhtä vain tarvitaan: aikaa. Sillä melominen ei tuota pikajunan vauhtia eikä nopeus sovellu yhteen kaikinpuolisen vapauden kanssa, joka juuri antaa kanoottiretkelle suurimman viehätyksen.
Ohjeeksi kanoottimiehelle pitkämatkaisten ohjelmain tekoon luetellaan tässä muutamia viehättävimpiä ja sopivimpia kulkuteitä sisämaassa. Matkojen päät ovat niin valitut, että niihin helposti päästään höyrylaivoilla tai rautateitse, joten kanootin kuljetus käy helpoksi ja huokeaksi. Säännöksi on asetettu, että, missä vesistöt ovat virtaiset, matka on suunnittu myötävirtaan.
I. Lohjan vesistö. Lähtöpaikka: Lohjan kirkonkylä, 4 km Lohjan asemalta. Soutu Lohjan järveä myöten, Lohjan Ison saaren ympäri, sekä Karjanjokea pitkin Mustion, Pinjaisten (Billnäs) ja Åminneforsin ohitse Pohjan pitäjän lahteen ja sitä myöten Tammisaareen. Koko matkalle 3 tai 5 päivää. — Jos vielä lisäksi pannaan muutamia päiviä, maksaa kyllä vaivan matkustella Tammisaaren saaristossa ja Barösalmeen. — Jos matkaa jatketaan Barösalmesta Helsinkiin, tapahtuu se nopeimmin höyrylaivalla. Kesäaikaan kulkee niitä joka päivä. — Jos höyrylaivamatka keskeytetään Porkkalaan, voidaan jäännösmatka Helsinkiin soudella kanootilla saaristotietä.
II. Hämeenlinnan ja Tampereen väliset järvet. Lähtöpaikka: Hämeenlinna tahi (jos tullaan etelästä päin) Leppäkosken tai Turengin asema. Soutu pitkin Vanajavettä Lempoisten kanavalle ja rautatien-asemalle, joka, jos aika on täperällä, on sovelias lähtöpaikka. Soutu kauniita Lempäälän ja Vesilahden järviä (Laukko) ja Pyhäjärveä (poikkeus Nokialle) Tampereelle, josta rautateitse Suinulan asemalle. Asemalta 2 km maamatkaa eräälle Vesijärven lahdelle (Harjulan seljän juurelle). Soutu Kangasalle (Kangasalan kirkkoharju), pitkin Veksiön jokea ja Längelmäveden eteläkulmaa Kaivannolle (4 km Kangasalan keisarinharjulle), josta Roinetta ja Mallasvettä myöten Valkiakoskelle (kanava), edelleen Sääksmäen ohitse (Rapolan harju) ja takaisin Vanajavettä myöten Hämeenlinnaan. Jos viimemainittu kaupunki otetaan matkan alku- ja loppupääksi, kuuluu koko matkaan 6 tai 7 päivää. — Jos Suinulan asemalta lähdetään, tarvitaan ainoastaan 3 päivää.
III. Tampereen pohjoispuoliset järvet. Vert. ed. Lähtöpaikka: a) Ätsärin asema. Soutu Virtain kautta Ruovedelle, b) Pihlajaveden asema. Soutu pitkin Pihlajaveden vesiä Ruovedelle, c) Kolhon asema. Retki Keuruunseljälle; sitte Mänttään, Filppulaan ja Ruovedelle. Näistä eri ehdotuksista vie a) enimmän aikaa, mutta tarjoaa myöskin enimmän viehätystä. — Soutu Ruovedeltä Muroleelle, josta aikaa voittaakseen voidaan käyttää höyrylaivakyytiä pitkin Näsijärven Tampereelle. Koko matkaan kuluu 5 tai 6 päivää. Tampereelta voidaan retkeä jalkaa II:sen tai IV:nen mukaan.
IV. Kokemäenjoki. Vert. ed. Tampereelta Pyhäjärveä myöten Nokialle, jossa kanootti kannetaan tehdasten ohitse pohjoista rantaa Kullanvuoren juurelle (1/2 km), josta taas voidaan lähteä vesille. Edelleen Karkun ja Tyrvään kautta ja sitte pitkin jokea Poriin. Matka Tampereelta Poriin voidaan tehdä 3 tai 4 päivässä.
V. Kymijoki. Vert. ed. Viehättävä, mutia vaivalloinen matka. Paljo koskia ja monesta mahdoton laskea kanootilla, vaan täytyy niitä kiertää maitse. Lähtöpaikka: Lahti. Soutu pitkin Vesijärveä ja Päijänteen eteläpäätä Kalkisten koskelle (kelpaa laskettavaksi), josta Kymijoen laivaa Heinolaan (erittäin viehättävä tie). Edelleen Koskenniskaan (josta ei pidä laskea) ja pitkin jokea Mankalan kylään (itärannalla); sieltä kanootit mieluisimmin kuljetetaan noin 3 km maitse Mankalan koskien ohitse, jotka muuten tuottavat kovaa työtä. Kauramaan koskesta, joka on viimeinen ennen Iitinjärveen tuloa, voidaan laskea. Soutu Iitin ja Jaalan järviä myöten Oravalaan, josta joki taas alkaa. Matkalla alas Kotkaan on joessa monta suurta koskea ja köngästä, joihin on rakennettu teollisuuslaitoksia. Useimmissa paikoin saadaan helposti apua kanootin kantamiseen niiden kohtain ohitse, joista ei voida laskea. Aikaa kuluu 5 tai 7 päivää. Jos sitä on niukalti, voidaan säästää 2 päivää keskeyttämällä venematka Kymin asemalle.
VI. Mäntyharjun vesistö. Lähtöpaikka: Otavan asema Savon radalla. Soutu Hirvensalmen ja Mäntyharjun vesiä pitkin Jaalan järveen (katso edellä V:ttä) ja edelleen Kymin asemalle. Monilukuisista virroista ja koskista lienevät enimmät sellaisia, joista voidaan laskea kanootilla.
Jos ei ole aikaa tehdä tätä matkaa, johon kuluu 5 tai 6 päivää, voidaan siitä lyhentää 1 tai 2 päivää siten, että määrätään Mäntyharjun asema lähtöpaikaksi. Jos sitä vastoin on runsaasti aikaa, voidaan matkaa jatkaa pohjoispäästä ja lähteä silloin Haukivuoren asemalta, josta Kyyvetlä ja Puulavettä myöten Hirvensalmelle.
VII. Vesistöt Jyväskylän pohjoispuolella. Vert. ed. Lähtöpaikka: Suonnejoen asema. Soutu pitkin Suonnejokea Iisvedelle ja edelleen Nokisenkoskea ja Tyyrinvirtaa (molemmista voidaan laskea kanootilla) Rautalammin kautta Konnevedelle. Konnevedeltä voidun jatkaa a) länttä kohti Siikakoskelle ja edelleen Kynsivettä ja Kuusivettä Laukaasen (useimmat koskei kelvolliset kulkea kanootilla), b) pohjoista kohti Konneveden pohjoispuolen poikki Temmintaipaleelle, jonka 1 km leveän kannaksen poikki kanootti kannetaan, ja sitte voidaan soutua jatkaa Keitelettä myöten Viitasaarelle ja vielä etemmäksikin. Keiteleellä voidaan myöskin käyttää höyrylaivain apua. Keiteleeltä etelään päin Äänelkosken, Kapeekosken ja Kuusankosken kautta Laukaasen, josta matkaa jatketaan Jyväskylään. Tällä matkalla täytyy kiertää Kuhankoski ja Haapakoski, a) kohdassa esiteltyyn matkaan kuluu 5 tai 6 päivää, toiseen b) matkaan 8 tai 10 päivää.
Jos kuljetaan höyrylaivalla Jyväskylästä pitkin Päijännettä, voidaan tämä matka yhdistää V:nen matkan kanssa. Lähdetään silloin höyrylaivasta Pulkkilan salmessa, josta väylä eroaa Heinolaan. Itse Päijänteellä ei ole juuri mitään erikoista viehätystä, jos ei olo aikaa pitkin rantoja etsiskellä kapeampia väyliä.
VIII. Valkialan vesistöt. Lähtöpaikka Lappeenranta. Joko kuljetetaan kanootti noin 1 peninkulman matka Lappeenrannasta maantietä myöten kaupungin länsipuolella olevan Kivijärven lähimpään lahteen taikka myöskin soudetaan Saimaan lounaisimpaan nurkkaan, joten maamatka vähenee noin 1 kilometriksi. Soudellen pitkin vesiä länteen päin saavutaan Kymijoelle noin 1 peninkulman päähän pohjoiseen päin Kymin asemasta. Matka voidaan myöskin keskeyttää aikaisemmin Harjun asemalla Savon radalla. Tämä matka suoriutuu 3 tai 4 päivässä. Jatkoa V:nen mukaan.
IX. Vuoksi. Vert. ed. Lähtöpaikka: Viipuri. Soutu pilkin Saimaan kanavaa Juustilan järvelle, josta itää kohti vastavirtaan kapeita vesiä, jotka juoksevat Saarelan ja Lyykylän ohitse, Kääntymän kylään Noskuanseljän lahden päähän. Kuljetus maitse noin 5 km Kaltovedenmaahan Vuoksen lahden rantaan ja sitte pitkin koko tätä jokea Räisälän kautta Käkisalmeen. Kaikista koskista voidaan laskea kanootilla. Viehättävämpää ja paremmin vaivan maksavaa kanoottimatkaa tuskin lienee toisia. Aikaa tarvitaan 4 tai 5 päivää. — Jos Vuoksen matkaa jatketaan Valamoon ja Laatokan Karjalaan, joka käy päinsä höyrylaivalla Käkisalmesta, jätetään kanootti Kurkijoelle. Höyrylaivan ollessa rannassa palkataan joku hevosmies, joita aina on laivarannassa, kuljettamaan kanoottia maitse Pulikkoon tai Punkaharjulle, jossa se palatessa, tehtäköönpä paluumatka Kurkijoen kautta tai tavallista matkailijain tietä Sortavalan ja Kesälahden kautta, taas on käytettävänä; katso XI. Sellaiseen kuljetukseen lähtevät 3 tai 5 markasta hevosmiehet, jotka toivovat saavansa kyytiä takaisin.
X. Nevajoki. Vert. ed. Höyrylaivalla Käkisalmesta Slyyssinään (I yössä), josta lähdetään kanoottimatkalle laivan sivulta. Sitte pitkin Nevaa Pietariin, joka matka myötävirran avulla hyvästi suoriutuu 7 tai 8 tunnissa. Jos kanootti lähetetään rautateitse Suomeen, noustaan maalle Liteinin sillan luona, ensimmäisen sillan Slyyssinästä päin tullessa, josta on ainoastaan lyhyt matka asemalle. Jos taas aiotaan käyttää höyrylaivaa, lasketaan Nevaa myöten edelleen Suomen höyrylaivojen pysäyspaikkaan Vasili Ostrovaan.
XI. Saimaan vedet. Veri. ed. Tällä laajalla vesistöllä voidaan sovitella yhteen lukemattomia matkoja ja käyttää myöskin hyödykseen vilkasta höyrylaivaliikettä. Suuria, yksitoikkoisia selkiä voidaan karttaa ja säästää aikaa viehättävimpien seutujen varalle. Mitään matkaohjelmaa ei tarvitse erittäin tehdä, koska kartta enimmissä tapauksissa antaa riittäviä ohjeita. Ainoastaan pariin asianhaaraan tässä viitattakoon.
a) Matkaan Viipurista ylös Saimaan kanavaa myöten kuluu 1 päivä (ahkerasti soutaen). Kanavamaksu 1 mk suoritetaan yiösmennessä Juustilassa ja alas matkustaessa Mustolassa; sen laiminlyöminen tuottaa ikävyyksiä; siitä maksusta avataan sulkuportit, kuitenkin kanavapalvelijat mieluisemmin kantavat kanootin sulun ohitse, joka säästää aikaakin.
b) Jos tahdotaan Saimaan vesistöstä päästä Päijänteen vesille, on viehättävä kulkuväylä Sorsavettä ja Osmajärveä myöten, jotka laskevat 4 km päähän Varkaudesta etelään päin. Tätä tietä päästään pieneen Paasiveteen ja sitte tukinuittoa varten vesiä jakavan harjun poikki kaivettua kanavaa myöten Suonteenselkään, joka laskee Rautalammin vesiin. Vert. ed. ja VII.
XII. Viipurista Poriin sisämaitse! Tämä matka vielä mainittakoon, oikein valaistakseen kanootin käytöllisyyttä sisämaan matkoilla, sillä koko tämä matka voidaan soudella kanootilla päästä päähän ilman muuta maitse kuljetusta kuin koskien ja niihin rakennettujen laitosten ohitse. Viipurista Varkauteen kanavaa ja Saimaan vesiä myöten; jatkoa XI b) ja VII a) mukaan Jyväskylään, josta Padasjoen pitäjään (Harmoisten lahteen, Kellosalmen pohjoispuolelle) ja Lummeneesta tulevaa koskirikasta jokea myöten ylös, sille mainittua järveä myöten ja edelleen Vesijaon kaulia Hauhon vesille, joita myöten päästään Mallasvedelle. Sieltä jatketaan II:sen ja VI:nen mukaan. Koko tähän matkaan tarvitaan 4 viikkoa; jos suurimmat seljät matkustetaan höyrylaivalla, säästyy melkoisesti aikaa.