SISÄLLYS:
LAPSUUDEN AIKOJA 1830-1840.
Vanhempaini koti uudessa Helsingissä; perhesuhteita
vanhaan Turkuun.
"Sota" — "kun vainolainen tuli maahan".
Ruotsin aika. Ruotsin historia kodissani.
Uudet valtiolliset olot; keisarit Aleksanteri I ja Nikolai I.
Pelon aikaa.
Venäläistä vaikutusta, venäjänkieli, suomalaisia Venäjän
palveluksessa.
Mitä ajateltiin; hiljaista talttumista; unta avoimin silmin.
Suomalaisen kirjallisuudenseuran syntyminen. Kalevala ja
Runeberg.
Suomen kaarti Puolan sodassa.
Helsingin kaupungin kehittyminen ja uudisrakennukset.
Yliopistotalon vihkiminen ja promotsiooni 1832.
Ylioppilaitten vormupuvut; ylioppilaskahakoita; Toukokuujuhlat.
Erojuhla Runebergille.
Maan sanomalehdistö. Runebergin Morgonblad.
Runebergin runot; muu kotimainen kirjallisuus.
Yksityisiä kirjastoja; lukuseuroja; Hvasserin ja Arvidssonin
valtiolliset Suomea koskevat lentokirjat.
Kouluopetus; Helsingin lyseo.
Henkilömuistoja: G. A. Ehnrooth; C. J. von Konow; muita
sotavanhuksia; upseereja ja sotamiehiä: J. A. Ehrenström;
W. Klinckowström; C. Walleen; Falck, Richter, Ladau;
E. B. v. Weissenberg; C. L. Engel; C. v. Rosenkampfi;
N. Nordenskiöild; kreivi F. Steinheil; F. W. A. Argelander;
G. G. Hällström; J. G. Linsén.
Julkinen elämä lamassa; taideaisti maassa.
Kesäistä elämätä; uintiretkiä; sotilasharjoitukset
Kampin kentällä.
Höyrylaivaliikkeen alku Suomessa; keisarin perhe "Ischora"-laivassa;
huvimatkoja Rääveliin ja sieltä Helsinkiin.
Ulrikaporin kylpy- ja terveysvesilaitos, sen syntymä ja kehittyminen.
Yliopiston riemujuhla 1840; vieraita lähetystöjä ja kutsuvieraita;
Franzénin vastaanotto; promotsioonit; kirjallisia juhlajulkaisuja;
venäläisten ja suomalaisten kirjailijain ystävällisiä suhteita;
J. Grot ja hänen kalenterinsa.
Karjalaisen majoorin riemujuhlamuistot.
NUORUUDENAIKA OPINTOAIKA 1840-1850.
Käännekohta v:n 1840 tienoissa.
Reformeja valtionhallinnossa: L. G. v. Haartman; rahakannan
muutos; sekasorron aika, suomalaista, ruotsalaista ja
venäläistä rahaa; uudet rahat.
Suuri koulurefornri.
Kreivi R. H. Rehbinderin kuolema.
Rehbinderin jälkeläinen.
Perintöruhtinas kansleriksi; hänen käyntinsä Helsingissä.
Sanomalehdistö jälkeen vuoden 1840; aikakauskirja Suomi;
Hels. Morgonblad ja Fab. Collan; Hels. Tidningar ja Z. Topelius.
G. Renvall suomenkielen asemasta; G. Rein kansallisen sivistyksen
kehittymisestä.
Ylioppilastutkinto ja tuloni yliopistoon.
Yliopiston varakansleri A. A. Thesleff; rehtori N. A. Ursin;
W. G. Lagus; J. J. Tengström; J. J. Nordström; J. J. Nervander.
Sisäänkirjoitus Turun osakuntaan; osakuntaelämää; pohjolainen
osakuuta; savokarjalainen osakunta; seurustelua savolaisten
kanssa; suomalaisia ylioppilasnimiä.
Yliopistoluentoja; dosentit Snellman, Cygnaeus, Wallin, Castrén;
ylioppilaskunnan eturinnan miehet; kansallistunne; hegeliläisyys;
Runeberg ja Almqvist.
Ylioppilaitten rahankeruu vanhojen taideteosten ostamiseksi;
taistelu konsistoriossa Ursinin ja Nordströmin välillä;
ylioppilaitten mielenosotus Nordströmin hyväksi; rehtorin
nuhteet ylioppilaskunnalle.
Sanomalehdistö; J. W. Snellman Kuopiossa; Saima-lehti; sen
näytenumero, sen kansallinen ohjelma, sen letkaukset ja
väittelyt, sen kansallisuusartikkelit, sen vaikutus muuhun
sanomalehdistöön; Saiman vastustajat; "Irokesi-ystävät" ja
"Järkevät suomalaiset".
Heräävä nuoruudenharrastus suomenkieltä kohtaan; Castrénin
luennot; suomenkielisiä puheita ensi kerran osakunnan
vuosijuhlassa.
Savolaisten "Lukemisia"; runollinen kevättuulahdus 1845;
Morgonbladet Berndtsonin ja Elmgrenin aikaan; uusia
kirjallisia tuotteita.
Matkani Savoon; käyntini Porvoossa Runebergin luona; Jyväskylä
ja W. Kilpinen; tulomme Leppävirroille, elämä Kopolanniemessä;
iloista ylioppilaselämää Kuopiossa; J. W. Snellman; hänen
kihlausjuhlansa ja iloista seurustelua hänen kanssaan;
"Pro Muntris Nunibus", purjehdusmatkalla Saimaalla Kellgrenin,
Ahlqvistin y.m. kanssa: pieni akatemia Punkaharjulla; Sakari
Sakarinpoika ja Makkonen, Kymäläinen ja Puhakka; Kotimatka
Imatran ja Viipurin kautta Helsinkiin.
Valtiollinen taivas: Mentschikoff, Armfelt, Thessleff, v. Haartman,
Klinckowström, Casimir v. Kothen.
Helsingin kaupungin edistyminen; julkisia ja yksityisiä
uudisrakennuksia; liikeolot.
Ulrikaporin kylpylaitos loistoaikanaan; F. J. Rappe sen
intendenttinä.
Kaisaniemi ja sen hautapuhe.
Helsingin teaatteri: Hornicke-Reithmeyerin ooppera; Torsslow;
Fredr. Deland ja ensimmäiset kotimaiset kappaleet; Almlöf
ja Jolin; Pierre Deland; Gehrmanin ooppera: Hessler; kotimaisen
teaatterin unelmia; tyytymättömyys teaatteritaloon; kotimaisia
seuranäytelmiä; suomenkieli näyttämöllä.
Säveltaide; F. Pacius ja hänen toimintansa; matkustavia
soittotaiteilijoita; kotimaisia konsertinantajia ja säveltäjiä.
Taideyhdistys perustetaan; sen ensi vuosipäivä ja näyttely;
Walleen, Topelius, Cygnaeus.
Länsisuomalaisen osakunnan syntymä ja yhdistysjuhla;
ylioppilaskemut Runebergille.
J. G. Leistenius ja hänen runoutensa.
J. J. Nordströmin lähtö yliopistosta ja muutto Ruotsiin.
Rob. Tengströmin kuolema.
Runebergin "Maamme" laulu.
Akateeminen lauluyhdistys perustetaan.
Saima lakkautetaan; Litteraturbladet.
Suomenkielistä sanomalehdistöä vainotaan; Kanava; Gottlundin
lehdet; Suometar.
Toimenpiteitä suomenkielen hyväksi; kysymys suomenkielen
professorin virasta.
Suomalaisten kielipyrintöjen edistyminen; Suomalaisen
kirjallisuuden seura; nuoruuden intoa; aijottu liitto.
Professori Grot; asetuksia venäjänkielen hyväksi; mieliala
muuttuu; mielenosoituksia; Grot eroo.
Promotsioonit 1847; matkani Ruotsiin; historiallisia ja
valtiollisia opintoja.
Ensi tiedot helmikuun vallankumouksesta 1848.
Varakansleri Thessleffin kuolema: kenraali J. M. Nordenstam
varakanslerina.
Toukokuunjuhla 1848; Suomen lippu, Paciuksen "Maamme",
Cygnaeuksen puhe; Topeliuksen "Suomen nimi".
Uusi varakansleri ja ylioppilaat; Rein rehtorina;
pahempia ikävyyksiä
Snellman hakee filosofian professorinvirkaa; Aminoff saa sen;
nuorison mieliala; naukujaiset; Snellman muuttaa Helsinkiin.
Sikermä hallinto-toimenpiteitä: seppeleen huippu: sensuurikielto
huhtik. 3 p:ltä 1850.
Vänrikki Stoolin Tarinat ilmestyvät.
Henkinen virkeys Helsingissä; kotiinpalaavia tiedemiehiä;
kirjallisia iltamia.
Kandidaattitutkinto ja maisterinvihkiäiset 1850.
NUORUKAISIJÄSTÄ MIEHUUDEN IKÄÄN 1850-1860.
Mieliala 1850-luvun alkaessa.
Promotsioonin jälkeen.
Yliopiston oloja; "Nordenstamin riehunta"; kurinpitotoimenpiteitä;
vormupuvut; ylioppilaiden tarkastajat ja pedellit; konsistorion
vastalause; varakanslerin väkivaltaisuuksia; konsistorion uusi
valituskirja.
Castrén ja Wallin.
Yliopiston 25-vuotinen kanslerinjuhla; Nordenstamin tanssiaiset;
Kansleri-perintöruhtinas saapuu Helsinkiin; Castrén,
ensimmäinen suomenkielen professori.
Kenraalikuvernöörinapulainen P. Rokassovsky.
Topeliuksen "Viidenkymmenen vuoden perästä"; Berndtsonin
"Elämän taistelusta"; teaatterinjohtajat P. Deland ja
E. Stjernström.
Hallitus ja suomenkieli; Suomalaisen kirjallisuuden seura;
Yliopiston kirjastossa palvelemassa.
Matka Tanskaan; oleskelu Kööpenhaminassa.
Mieliala maassa 1852; "Kaarlo kuninkaan metsästys";
M. A. Castrénin kuolema: tulipalot Porissa ja Vaasassa.
Uusia yliopiston ohjesääntöjä; ylioppilaspolemiikkia.
Wallinin kuolema.
Morgonbladetin toimittajana; maan sanomalehdistö; painotarkastus.
Teaatteri: Topeliuksen "Regina von Emmeritz"; Fassin oopperaseurue;
Roosin ja Hesslerin seurueet.
Musiikki-elämä; koti- ja ulkomaisia konsertinantajia; taiteellisia
iltamia.
Teos "Finlands minnesvärda män"; kirjasia paloviinaa vastaan.
Kolera 1853.
Morgonbladetin laajennus 1854; polemiikit: vilkasta aikaa.
Itämainen kysymys; sota alkaa Tonavan varrella; sotavalmistuksia
Suomessa; Keisari Nikolai poikineen käy Helsingissä.
Innokkaita sotavarustuksia; jäähyväisjuhlia suomalaisille joukoille;
venäläisiä joukkoja saapuu; sodan pelko; Helsingin kaupungin
kehitys seisattuu; näkö- ja sähkölennätinlaitokset; kauppalaivaston
tappiot; meriliike katkeaa.
Höyrylaivaliike ennen sotaa.
Sotatapaukset Suomessa alkavat; kahakka Tammisaaren edustalla;
"ensi veripisara"; eri käsityksiä sodasta; Plumridgen ilkityöt;
Kokkolan tapaus; ensi ryntäys Bomarsundia vastaan.
Ruotuväkeä kootaan; Bomarsundin hävitys; Hangöudd räjäytetään;
aselepo talviajaksi.
Kenraali Berg v.t. kenraalikuvernööriksi; jäähyväispitoja
Rokassovskylle.
Uusia puolustustoimenpiteitä; "Sana aikanansa"; odotetaan siivosti.
Keisari Nikolain kuolema; sen vaikutus; ruhtinas Mentschikoff saa
virkaeron; Berg vakinaiseksi kenraalikuvernööriksi; lähetystö
ja surujuhla.
Eroni Morgonbladetin toimituksesta.
Jännitystä ja levottomuutta keväillä 1855; muuttoni maalle.
Viaporin pommitus.
Sevastopolin antautuminen; rauhan toiveet.
Varakanslerin vaihdos; vphra Munch Nordenstamin sijaan.
Keskusteluklubissa Snellmannin seurassa.
Paljastettu vakooja.
"Töölön tapaus".
"Sota-tiedekunta".
J. W. Snellman nimitetään professoriksi; Fischer saa virkaeron.
Pariisin rauha; keisari Aleksanteri II käy veljineen Suomessa;
keisari senaatissa; hallitusohjelma.
Riemu rauhan johdosta; juhlapäivälliset huhtik. 29 p:nä;
kenraalikuvernöörin puhe.
Virallinen suomenkielinen sanomalehti; kenraalikuvernööri
ja suomenkieli.
Keväisiä tunteita; "toiset ajat".
Lähtöni ulkomaille; jäähyväiset kahdeksi vuodeksi; alakuloisena;
Tukholmassa; vanhoja ja uusia tuttavuuksia; A. M. Myhrberg;
koko talvi Pariisissa; kesä 1857 Schweitzissä; ampumajuhla
Bernissä; syksyllä Saksassa; talvi Tukholmassa; suomalaisia
ystäviä siellä; paluu Helsinkiin toukokuussa 1858.
Vuodet 1856-58 Suomessa; kenraalikuvernöörin matka maassa 1856;
kruunaus Moskovassa; uusia kouluja ja kaupunkeja; Saimaan
kanavan vihkiminen; yliopiston kruunausjuhla; kuuluu sana
"valtiopäivät"; suuria komiteoja; kansakoulukysymys;
Helsingin-Hämeenlinnan rautatie; vphra v. Haartmannin
lauselma; Langenskiöld rahavarainpäällikkönä; toimenpiteitä
merenkulun hyväksi: uusia höyrylaivayhtiöitä; sotaväen
sijoituskysymys; Suomen asiain komitea Pietarissa;
senaattorit; yliopiston juhla 1857; ruotsalaisia ylioppilaita
vieraina maisterivihkiäisissä; jäähyväisjuhla ruotsalaisille;
Ad. Nordenskiöldin maanpako; kansallisjuhla Runebergille;
Snellman ja maastamuuttaneet suomalaiset; toimenpiteitä
suomenkielen hyväksi; kirjallisuus ja sanomalehdistö;
maalaus- ja kuvanveistotaide; teaatteri ja säveltaide.
Tuumat ylioppilastalon aikaansaamisesta: kirjalliset iltamat,
seuranäytelmät, laulajaretket, ja ylioppilasteaatterit
sen hyväksi.
Liike v. 1808 sotavanhusten hyväksi; varojenkeräyksiä ja iltamia.
Suomen kaarti sodan aikana; Rob. Lagerborg.
Uuden lehden suunnitelma; Papperslyktan.
Isänmaallisia toiveita; valtiopäiviä toivotaan.
Suomalaisen kirjallisuuden seura; vainajat; J. T. Tengström,
H. Kellgren, E. A. Ingman; Porthanin kirjoitukset;
"Jungfennomaanit".
Papperslyktanin näytenumero, toimitus, avustajat: väittely
kansallisuusasiasta Snellmannin kanssa.
Painotarkastus; kreivi Berg ja rahvaanlehdet; Folkvännen;
neuvoja sanomalehtien toimittajille.
Valtiollinen aamuherätys; virkeä ystäväpiiri.
Fab. Langenskiöld valtiovarain päällikkönä; kauppasuhteet
Venäjään; raha-asiat; Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen yhdyspankin
perustaminen; Henr. Borgström.
Valtiopäivävalmistnksia; epäilyksiä valtiopäiväin suhteen.
Ritariston ja aatelin komiteain kokous; kysymys ritarihuoneesta.
Varjonpelkoa; Lainopillinen yhdistys; koulunopettajain kokoukset;
Teollisuusyhdistys.
Varojenkeräykset Porthanin patsaan hyväksi; kotimaisen
teaatterin pyrinnöt; ylioppilasten dramaattinen yhdistys:
teaatterikoulurahasto.
V:n 1860 maisterivihkijäiset; vieraita Ruotsista; G. Montgomery
ja J. J. Nordström; promotsioonitanssiaiset; mielenosoitus
kreivi Bergiä vastaan; kreivit Berg ja Armfelt vihamiehiä.
Uuden teaatteritalon vihkiäiset: pysyvä teaatteriorkesteri;
vanha teaatteritalo.
Kaasuvalaistus Helsingissä; asematalo rakennetaan; kolme uutta
kirkkoa; kaupunki kasvaa.
Hels. Tidningar; toimituksenmuutos vuodesta 1861: Papperslyktanin
ottavat Berg ja Lagerborg haltuunsa.
Vänrikki Stoolin tarinain toinen kokoelma ilmestyy.
VUOSI 1861.
Uudenvuodentoiveita: suuria liikkeitä maailmassa.
Suomessa aluksi kaikki on hiljaista; U. Cygnaeuksen kansakouluehdotus;
Seb. Gripenberg senaattoriksi.
Salaperäisiä tietoja Pietarista; levottomuutta ja jännitystä:
kreivit Berg ja Langenskiöld palaavat takasin; valtiosalaisuus
tulee tunnetuksi.
Julistuskirja säädyttäin valittavasta valiokunnasta; mieliala
kiihtyy; valtiollisia kokouksia; pikaviestejä maaseudulle;
senaatin adressi hallitsijalle ynnä sen vastalauseet;
tilanomistajia y.m. maaseudulta kokoontuu; suurempia kokouksia;
katumielenosoituksia; kansalaisadressi hallitsijalle laaditaan
ja allekirjoitetaan; Snellman ja Langenskiöld; mielten
tyynnyttämisyrityksiä; julistuskirjan aiheuttajat; Langenskiöld
edesvastuullinen Pietariin lähetetty kirjeenviejä; reskripti
senaattori Gripenbergille; ensi levottomuus tyyntyy.
Isänmaallista laulua; epäluottamusta jatkuu: mitä tehtäviä
valiokunnalla saattoi olla.
Valiokuntavaaleja valmistellaan; kreivi Berg saa virkavapautta;
vphra Nordenstam v.t. kenraalikuvernöörinä.
Rahaolot ja painotavat.
Valiokuntavaalit: ritariston ja aatelin; Helsingin porvariston;
vaalivastalauseita; julistus valiokuntakysymyksistä; nämä
kysymykset julaistaan.
Perustuslakien ja valtiopäivätapojen kokoelmat; Paimen ja Rosenborg.
Puolivirallisia matkoja.
Snellmannin esiintyminen Litteraturbladetissa; kirjoitus "Suomen
oloista ja Ruotsin sanomalehdistä"; sen vastustusta, kiihkeä
polemiikki; kompromissiehdotuksia, kirjoituksia ja adresseja;
protesteja ja vastaprotesteja; väittelyn loppu.
Porthanin juhlia; Vern. Holmbergin juhla: Hels. Dagblad perustetaan.
Kreivi Bergin viimeinen hallituskausi Suomessa; eräs vphra Munckin
antama uutinen; kreivi Bergin ero; vphra Rokassovsky
kenraalikuvernöörinä; ilonpurkauksia.
Uusi kenraalikuvernööri tuo lupauksen valtiopäiväin pian
tapahtuvasta kokoonkutsumisesta; uusi mielenosoitus;
naukujaiset painotarkastajille.
Kehotuksia uusien paino-olojen aikaansaamiseksi; sensuuria
koskeva julistus; komitea uutta painolakia varten.
Vuosi päättyy; seuraukset siitä, että maa oli puolustanut
perustuslakiensa pyhyyttä.