YHDESKOLMATTA LUKU.
Mr Saunderson ja Kenelm istuivat lehtimajassa; edellinen ryypiskeli groggiansa ja tupakoi — jälkimäinen katseli kesä-illan taivasta totisella, mutta hajamielisellä silmäyksellä, ikäänkuin koettaisi hän lukea linnunradan tähtiä.
"No!" sanoi Mr Saunderson, joka juuri oli päättänyt väitteen toteennäyttämisen; "ymmärrättekö nyt asian?"
"Minä — en ensinkään. Te sanotte, että teidän isänne isä oli vuokramies, että isänne oli vuokramies, ja että te kolmekymmentä vuotta olette ollut vuokramiehenä; ja näistä peruslauseista te te'ette sen epäloogillisen ja luonnottoman johtopäätöksen, että teidän poikanne senvuoksi myöskin täytyy ruveta vuokramieheksi."
"Nuori mies, te luulette kai tietävänne hyvin paljon, koska olette olleet yliopistossa ja sieltä tuoneet joukon kirjallisia tietoja."
"Seis!" keskeytti häntä Kenelm. "Te otaksutte, että yliopisto on oppinut."
"Niin luulisin olevan."
"Mutta miten se voisi olla oppinut, jos ne, jotka siitä lähtevät, vievät opin pois? Me jätämme sen kokonaan jälkeemme professorien huostaan. Mutta minä tiedän mitä te aiotte sanoa — nimittäin sitä, että minun ei sovi, sentähden, että olen lukenut useampia kirjoja kuin te, olla olevinani viisaampi kuin te, joka olette vanhempi ja jolla on enemmän kokemusta ja tunnette maailmaa paremmin kuin minä. Minä myönnän, että se yleensä on oikein. Mutta eikö jokainen lääkäri, olkoonpa hän kuinka viisas ja taitava tahansa, itsensä suhteen kysy toisen lääkärin mielipidettä, vaikka tämä toinen lääkäri aivan hiljan olisi lääkärinvirkaan tullut? Ja, kun tiedämme, että lääkärit ylipäänsä ovat erinomaisen taitavia miehiä, eikö heidän esimerkkiänsä ole syytä noudattaa? Eikö se todista, että ei kukaan ihminen, olkoon hän vaikka kuinka viisas, ole oman asiansa tuomari? Teidän poikanne asia on todella teidän oma asianne — te katselette sitä omien mielipiteidenne ja vastenmielisyyksienne kautta — ja tahdotte pakoittaa neliskolkkaista pulikkaa ympyriäiseen reikään, sentähden että te, joka olette pyöreä pulikka, sovitte aivan hyvin ja menestytte ympyriäisessä rei'ässä."
"Minä en käsitä miksi minun pojallani olisi oikeus pitää itsensä neliskolkkaisena pulikkana," sanoi vuokramies itsepäisesti, "kun hänen isänsä ja hänen iso-isänsä, ja hänen isänsä iso-isä ovat olleet ympyriäisiä pulikoita; ja se sotii jokaisen elävän olennon luontoa vastaan olla toisellainen kuin sen oma suku on. Koira on lintukoira tai paimenkoira sen mukaan olivatko hänen edelläkävijänsä lintukoiria taikka paimenkoiria. Katsokaa," huudahti vuokramies riemullisesti ja pudisti tuhan piipustansa, "nyt jouduitte kiinni, nuori herra!"
"En suinkaan; sillä te olette pitänyt sen ihan varmana että lajit eivät ole tulleet yhdistetyiksi. Mutta otaksukaa, että paimenkoira yhtyisi lintukoiran kanssa, oletteko silloin varma siitä, että sen pojasta ennen tulee lintukoira kuin paimenkoira?"
Mr Saunderson pani taas tupakkaa piippuunsa, mutta jätti nyt toimensa kesken ja kynsi päätänsä.
"Te olette yhdistänyt lajin," jatkoi Kenelm. "Te olette naineet kauppiaan tyttären, ja minä olen vakuutettu siitä, että teidän vaimonne isän isä ja isän iso-isä olivat kauppiaita. Nyt on tunnettu asia, että enimmät pojat ovat äitiinsä, ja sentähden Mr Saunderson nuorempi on sukuunsa kehruupuolella, ja tulee maailmaan neliskulmaisena pulikkana, joka sopii ainoastaan neliskulmaiseen reikään. Ei kannata ruveta väittämään, vuokramies; teidän poikanne täytyy lähteä enonsa luokse, ja siinä asian päätös."
"Tuhat tulimmaista!" sanoi vuokramies, "te näytte luulevan voivanne puhua minua nurin."
"En sitä luule; mutta minä luulen, että te, jos omaa mieltänne noudattaisitte, puhuisitte poikanne vaivaishuoneesen."
"Mitä! senkö kautta, että hän liittyisi maahan niinkuin hänen isänsä häntä ennen? Liittyköön mies maahan, niin maa on liittyvä häneen."
"Liittyköön mies mutaan, niin muta on liittyvä häneen. Te panette koko sydämenne taloonne, ja teidän poikanne panisi ainoastaan jalkansa siihen. Rohkaiskaa mielenne. Ettekö käsitä, että aika on kehäkulku, ja että kaikki kääntyy ympäri jälleen? Joka ikinen päivä joku heittää maan ja rupeaa kauppaa tekemään. Hän rikastuu vähitellen, ja silloin on hänen hartain toivonsa palata maahan takaisin. Hän jätti maan vuokramiehen poikana: hän palaa maalle tilanomistajana. Teidän poikanne on, kun hän tulee viidenkymmenen vuotiaaksi, paneva säästönsä maahan ja on itse vuokramiehiä pitävä. Herra Jumala, mimmoiset verot hän on heiltä kiskova! Minä en neuvoisi teitä rupeemaan hänen vuokramieheksensä."
"Voi hiivatti!" sanoi vuokramies. "Hän heittäisi koko apteekin minun kesantopellolleni ja sanoisi sitä 'edistymiseksi'."
"Antakaa hänen lannoittaa maatansa oman mielensä mukaan, kun hän itse talon saapi; pysykää te erillään hänen kemiallisista kynsistään. Kuulkaas nyt, minä sanon hänelle, että hän saa hankkia matkalle ja tulevalla viikolla lähteä enonsa tykö."
"Hyvä," sanoi vuokramies malttavaisella äänellä — "miehen, jolla on luja tahto, täytyy käydä omaa tietänsä."
"Ja parasta, mitä ymmärtäväinen mies voi tehdä, on se, ettei hän häntä ehkäise. Mr Saunderson, ojentakaa minulle kätenne. Te olette niitä miehiä, jotka saattavat hyväin isäin poikia muistamaan omaisiansa; ja minä muistan omaisiani, kun sanon: Jumala teitä siunatkoon!"
Kenelm lähti pois vuokramiehen luota, meni sisään ja haki Mr Saunderson nuoremman hänen omasta huoneestaan. Tämä nuori herrasmies oli vielä ylhäällä ja luki kaunopuheisen esitelmän, jonka nimi oli "Ihmiskunnan Vapautus kaikesta Hirmuvaltaisesta Tarkastuksesta — Valtiollisesta, Yhteiskunnallisesta, Kirkollisesta ja Perheellisestä."
Nuori mies katsoi kolkonnäköisenä ylös ja sanoi, kun hän näki Kenelmin surulliset kasvot: "Oh! minä näen, että olette puhuneet ukon kanssa ja että hän ei ota asiata korviinsakaan."
"Ensiksi," vastasi Kenelm, "koska te kerskaatte korkeasta sivistyksestä, täytyy teidän sallia minun neuvoa teitä lukemaan englannin kieltä niissä muodoissa, joissa vanhemmat kirjailijat sitä yhä pitävät ja joita korkeasti sivistyneet miehet pitävät arvossa, Edistymisen Aikakaudesta huolimatta. Ei kukaan, joka on tämän opin läpikäynyt, eikä kukaan, joka äidinkielellä on lukenut kymmenet käskyt, te'e sellaista virhettä, että luulee sanan 'ukko' tarkoittavan samaa kuin 'isä'. Toiseksi tulee teidän, koska teillä on olevinaan se korkeampi valistus, joka on korkeamman opetuksen seurauksena, oppia paremmin itseänne tuntemaan, ennenkuin rupeatte ihmissukukunnan opettajaksi. Suokaa anteeksi, että rohkenen teidän hyväksenne näin rohkeasti puhua, mutta minä sanon, että te tätä nykyä olette itseluuloinen narri — lyhyesti, se, joka sallii toisen pojan sanoa toista 'aasiksi'. Mutta kun pää on heikko, niin tulee korvata puutetta sydämen rikkaudella. Koettakaa lisätä teidän sydämenne rikkautta. Teidän isänne antaa suostumuksensa teidän valitsemaanne virkaan, pannen alttiiksi kaikki omat toiveensa. Tämä on kova koetus isän ylpeydelle, isän tunteille, ja harvat isät tekevät mielellään sellaisia uhrauksia. Minä olen pitänyt lupaustani teille ja kehoittanut Mr Saundersonia suostumaan teidän tuumaanne, sentähden, että olen varma siitä, että teistä tulisi huono vuokramies. Nyt teidän tulee näyttää, että teistä voi tulla hyvä kauppias. Te olette tuumanne kautta minua ja isäänne kohtaan pakoitettu koettamaan parastanne tekemään; ja heittäkää sillä välin toimenne, kääntämään maailmaa ylös alasin, niille, joilla ei siinä kauppapuotia ole, joka voisi musertua yleisessä melskeessä. Ja nyt hyvää yötä."
Saunderson nuorempi kuunteli näitä nuhtelevia sanoja sacro digno silentio, suu auki ja tuijottavin silmin. Hän oli niinkuin lapsi, jota hoitaja on kovasti huiskuttanut ja joka tämän toimen kautta on joutunut niin hämillensä, ettei tiedä onko se vahingoittunut vai ei.
Minuutti sen jälkeen kun Kenelm oli huoneesta lähtenyt, näkyi hän taas ovessa ja sanoi leppyisesti kuiskaten: "Älkää panko pahaksenne, että sanoin teitä itseluuloiseksi narriksi ja aasiksi. Nämä sanat soveltuvat epäilemättä yhtä hyvin minuun itseenikin. Mutta löytyy vieläkin enemmän itseluuloinen narri ja suurempi aasi kuin kumpikaan meistä, ja se on se aikakausi, jossa me onnetonta kyllä olemme syntyneet — Edistymisen Aikakausi, Mr Saunderson nuorempi — nokkaviisaiden lurjuksien Aikakausi!"