TIIUSTUKSIA KUUSTON LINNASTA.
(ynnä yks kahtomus hänen jäännöksistä.)
Kuuston[475] linna, josta nyt ainoastaan muutamat rauniot ovat jälellen, oli yksi niistä vanhemmista Suomenniemen linnoista, joita tunnemme; ja on sen eistä meijän vanhassa tarinamuksessamme mainittava. Poavin aikana, jollon Piispoillen ei ollut ainoastaan henkellinen valta, mutta myöskin iso valta maallisissa asioissa, niin nähtiin heijän usein palkihtevan ja pestuuttavan isoa sota-rahvasta, varustavan itelleen vahvoja linnoja, ja toisinaan uskaltavan ihtensä sotaan laillisen hallituksensa vastaan.[476] Kuin Ruohin Piispoillen oli tällaiset isot laitokset, niin ei piek ouoistella, jos heijän vertaiset Suomessa nouvatti samat tavat. Se oli näillenkin monta tarpeellisempi, asettaa itelleen varustettuja linnoja, koska ne Suomalaiset pakanalliset kansat useen hätyyttivät heitä, heijän hoviloissansa, ja tappoivat heitä kotonaan, tahi veivät heijät myötensä surmataksensa.[477]. Vielä siittenkin niin Venäläiset, jotka jo rupeisivat lauttoillansa kuleksimaan pitkin Suomen rantoja pillomuksiaan muka tekemään, peloittivat heitä paljon näinnä aikoina. Sen tähen kuin Ruohtalaiset rakensivat Turun linnoo itellesek varustukseksi, niin Suomen Piispat varustelivat ihtensä Kuuston linnassa. Se ensimmäinen joka oikeen rupeisi pyytämään tätä linnaksi, oli Suomen yheksääs Piispa nimeltä Ragvaldus (kotoisin Ahvenen-moasta)[478] joka v. 1317 suuren kustennoksen kanssa anto perustoo tätä paikkoa asunnoksi ja varjelloksi itelleen ja jälkeentulevaisilleen. Mutta, tahi se oli tehty puusta, ja huonosti varustettu, tahi se ei lie ollut vielä oikeen valmis, koska yks joukko Venäläisiä, jotka vuuen peästä (v. 1318) kävivät meijän rantojamme rappoamassa, taisivat tähän tunkeita, ja siinä tulella hävittää kaikki Turun Hippakunnan vanhat kirjutokset ja koreukset (klenodier).[479]
Mutta jos Ragvald oli se ensimmäinen joka asetti tätä linnaksi, niin oli tässä jo kuitenkin ennen häntä asuna Suomen Piispoja, jota nähään yhestä vanhasta kirjasta, kirjutettuna v. 1295, jota Piispa Magnus Thunsson,[480] oli tästä paikasta ulos-antanut.[481] Tämän tulipalon perästä ei nimitetäk mitään tästä linnasta, ennen kuin vasta 100 vuuen peästä, jollon Piispa Magnus Olai Tawast,[482] anto uuestaan sitä ylösrakentaa ja tehä vahvemmaksi ja sovelliammaksi.[483] Mutta Piispa Conrad Bitzin[484] aikana, niin palo tämä linna toas peri-pohjin tulipalossa, jollon vahinkoksemme, ne tarpeellisemmat ja ainuat kirjat meijän maan asioistamme keäntyivät poroksi. (Messenius luuloo tämän tapahtunneen nuon vuonna 1470).[485] Mutta Piispa anto toas uuestaan sitä ylösrakentoo, ja tietti kahta vahvemmaksi ja suuremmaksi.
Mutta koska Kuuston linna Piispa Arvid Kurkin paettua,[486] (ja ehkä Juuttilaisiltakin jo käsitettyä) tuli v. 1523 ynnä ne toisetkin Suomen linnat ja kaupunnit takaisin otetuksi Kuninkaan Kustav ensimmäisen väeltä, Flemmingilöihen komenon alla, niin näyttää kuin oisi Kuninkas peättänyt, että tämä linna, joka ei ollut Turun-linnasta jos nuon peninkuormoo,[487] oli yksi joutava laitos, ja vastukseksi niillen sen alla kuuluvillen talonpojillen, tätä voimassaan piteä ja korjata, koska se hänen käskyn peällä tuli v. 1528 Turun Linnan-Isännältä Magnus Svensonilta, hajotetuksi ja maahan rävitetyksi.[488] Niin nyt maata myöten purettiin tätä muistomerkkiä Suomen Piispoin vanhasta vallasta ja jaloutesta. Nyt kuin tätä paikkoo nähään, niin ei se nävyk muullen kuin yksi kivi-rauniollen, ja uskottaisiin mahottomaksi tässä muinon olleen tällaisia varuistuksia ja vehkeitä.[489]
Kahtomus[490] tästä paikasta, joka on tässä liitetty, on tehty ja minullen ystävällisesti annettu Herra Luettajalta Grafströmilta, joka v. 1826 oli Ruotista matkustanut Suomeen, tervehtimään omaisiansa, jotka asuivat Radelman herraskartanossa, varsin lähes tätä paikkoa, ja jota hovia nähään taaksempana tässä kahtomuksessa, vesien takoo. Nykyisin on Kuuston saari taipaleen kautta yhistetty Kuuston niemeen, mutta uskottava on että se on ennen ollut soarenmoa, sillä tämä taipalen paikka, joka on aivan kapee, on varsin matala, ja ainoastaan tehty koalin- ja potatin-maiksi. Soaren toisessa peässä on tehty yksi pieni kylpy-huoneh, johon yksi pieni polku viepi pitkin rantoo; ja johon valkamaan lasketaan halki selän, kuin Piikisten kirkolta tullaan tähän. Tämä Kuuston hovi, jok ei nävyk tässä kuvauksessa, ja joka nyt on tehty Turun Rykmentin Evesti-asumapaikaksi (öfwerste boställe wid Åbo Läns Reg.), makoo vähäisen matkanpeähän rannasta ylöspäin, siinä sakkeessa kuusikossa, jota nähään vasemmallen käillen. Lahti, joka eroittaa Kuuston soarta tästä niemen-moasta, ei ouk sen syvämpi, että eläimät kulkoovat sen ylitten, jonka tähen tähän on pantu yksi juotto-aita, lahen poikki. Tässä moisiossa löytyy yks valittu puistikko-maa (trädgård), jossa kasvatetaan omenoita ja muita moan-hetelmiä, varsin hyvästä loavusta.[491]
G—nd.