SISÄLLYS:
Alkulause.
Transskriptio.
I. Kungfutsen elämä.
1. Kiina Kungfutsen aikana. 2. Kungfutsen elämän ulkonaiset piirteet. 3. Kungfutsen luonteenpiirteitä ja arvostelua. 4. Kungfutsen suku.
II. Kungfutselaisuuden yleisiä piirteitä.
1. Kungfutselaiset peruskirjat. 2. Kungfutselainen kouluopetus. 3. Kungfutselainen siveysoppi.
III. Kungfutselaisuus uskontona.
1. Kiinan kolme uskontoa. 2. Kiinalaisten vanha uskonto. 3. Sang Ti-käsitteen synty. 4. Kungfutsen palvonnan historiallinen kehitys. 5. Kungfutsen palvonta hänen paikallistemppeleissään.
IV. Suuri Oppi.
1. Suuri Oppi johdatuksena kungfutselaiseen elämänkatsomukseen. 2. Suuri Oppi, Kungfutsen teksti. 3. Suuri Oppi, selityskirja. 4. Kiinalaisen ajattelun luonne.
V. Huomautuksia ja lisäyksiä.
1. Kiinan historian ääriviivat. 2. Kiinan maakuntien nimet. 3. Lähdeviittauksia ja lisäyksiä
Kirjallisuutta.
Alkulause.
Suuri tuntematon on kaukaisen idän kiinalainen maailma suomalaiselle yleisölle tähän asti ollut. Vieraan isännän alamaisina ei meillä ole ollut erikoisempaa aihetta kiinnittää huomiotamme monien miljoonien merkilliseen maahan. Ainoastaan lähetyskansa on lähemmin seurannut sikäläisiä oloja parisen vuosikymmentä.
Kiinaa käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus on perin niukka. Kolme tärkeintä teosta mainittakoon. Vapaan Lähetyksen kustannuksella ilmestyi v. 1906 A. Mäkisen kirjoittama 'Kiinan kansa ja sen tarpeet', jossa Arthur H. Smithin y.m. mukaan tehdään selkoa kiinalaisen luonteenominaisuuksista ja boksarikapinan kauhuista; vainojen kuvaus vie runsaasti puolet kirjan sivuluvusta. Suomen Lähetysseuran kustannuksella on ilmestynyt, paitsi joitakin käännösteoksia, parikin pienehköä alkuperäistä yleislaatuista ja yleistajuista esitystä: Kirkkoherra Hannes Sjöblomin kolme yliopistollista esitelmää nimellä 'Kiina ja lähetystyö Kiinassa' (1907) ja tuomari A. Vuorisen kaksiosainen matkakertomus, 'Matkahavainnoita Kiinasta' (1908), tähän saakka paras suomenkielinen yleisesitys. Sen painos on jo loppuun myyty.
Kun nyt Suomikin vihdoin on päässyt itsenäisten kansojen joukkoon, ja näköalamme ovat entisestään suuresti avartuneet, niin kaukainen itäkin on varmaan saapa uutta ja laajempaa mielenkiintoa meidän taholtamme osakseen. 'Suuri Oppi' pyytää olla omalta osaltaan pienenä oppaana vanhan Kiinan omaperäiseen ajatusmaailmaan.
Kungfutse (Confucius), Kiinan keskeisin personallisuus, on meilläkin ainakin nimeltään tunnettu. 'Suuri Oppi' (Tā Hsiō) on hänen parhaita esityksiään. Suppeaan muotoon on siinä kudottu kungfutselaisen siveys- ja valtioopin yleinen rakenne. Näitä hänen aatteitaan on eräs Kungfutsen oppilas "Selityskirjassaan" edelleen kehitellyt. Suomennoksessa esiintyy niin hyvin alkuperäinen teksti kuin Selityskirjakin, vieläpä eräiden muidenkin kungfutselaisten oppineiden ajatuksia.
Suomennos on tehty tekstistä, joka on painettu James Legge'n 'Chinese Classics' nimiseen Kiinan klassillisen kirjallisuuden moniniteiseen englanninkieliseen käännökseen (Shanghai 1865-1893). Suomennosta on verrattu, paitsi yllämainittuun Legge'n käännökseen, myöskin S. Couvreurin ranskan- ja latinankielisiin käännöksiin, jotka ovat julaistut hänen teoksessaan 'Les Quatre Livres, Chinois, Français et Latin' (Ho Kien Fou 1895). P. Kranzin käännös Kiinan yleispuhekielelle (Kuan Hua:lle) on myöskin ollut jossain määrin avuksi. Saksankieliset käännökset ovat näihin saakka olleet puuttellisia.
Paitsi yllämainittuihin käännöksiin liittyviä selityksiä, on etupäässä käytetty seuraavaa kiinankielistä selitysteosta: Henry M. Woods, 'A Commentary on the Four Books' (Shanghai 1910), jossa on esitetty useitten tunnettujen kiinalaisten selittäjien mielipiteitä.
Seuraavia sanakirjoja on käytetty:
F. W. Baller, An Analytical Chinese-English Dictionary, 1900. M.
de Guignes, Dictionnaire Chinois, Français et Latin, 1813. S. W.
Williams, A Syllabic Dictionary of the Chinese, 1874. Herbert
A. Giles, A Chinese-English Dictionary, 1910. The Encyclopaedic
Dictionary, 1915 (kiinan kielinen).
Käännös on ollut pääasiallisesti valmis jo kolme vuotta. Tämän ajan kuluessa olen sitä yhä uudelleen korjaillut. Aluksi pidin kaunokirjallista puolta pääasiana. Myöhemmin olen tavoitellut tieteellistä tarkkuutta, ohjeenani periaate: 'Niin tarkasti kuin mahdollista ja niin vapaasti kuin on välttämätöntä.' Selittävät sanat ja lauseet ovat tekstiin painetut sulkujen sisälle.
'Suuri Oppi' Selityskirjoineen sisältää kaikki tärkeimmät kungfutselaiset käsitteet, joten se hyvin sopii johdatukseksi Kiinan huomatuimman, virallisen oppisuunnan aatteisiin. Kiinalaiset itsekin pitävät 'Suurta Oppia' johdatuksena kungfutselaiseen siveysoppiin.
Tehtävämme puitteisiin olisi vielä kuulunut selonteko kungfutselaisesta valtio-opista, nykyaikaisesta esi-isien palveluksesta sekä keisarillisista uhritoimituksista Taivaalle, Maalle ja Kungfutselle. Tämä olikin alkuperäinen tarkoituksemme, samoinkuin kuvauksen antaminen kungfutselaisista, Šan Tung-maakunnassa olevista pyhistä paikoista, varsinkin Kungfutsen suurenmoisesta sukutemppelialueesta Dž'y Fu:ssa, ja hänen palvonnastaan siellä. Niinikään olisi Kungfutsen hauta Dž'y Fu:n kaupungin ulkopuolella ansainnut oman esityksensä. Mutta niitten esittäminen olisi paisuttanut teoksemme aivan liian laajaksi.
Lyhyt, yhtenäinen historiallisten ääriviivojen esitys on näyttäytynyt välttämättömäksi tarpeellisen taustan aikaansaamiseksi varsinaisten asiain esitykselle. Samasta syystä on Kiinan maakuntajaon ymmärtämistä koetettu helpottaa.
Monissa kohdin perin pintapuolisena, — viittaan vain keskeisimpään kysymykseemme, Kungfutsen elämän arviointiin —, täytyy teoksemme jo vihdoin lähettää puutteellisenakin julkisuuteen.
Kunnioittavat kiitokseni on julkilausuttava herroille professoreille Knut Tallqvist, Kaarle Krohn ja G.J. Ramstedt, jotka kukin ovat lukeneet heidän erikoisalojaan koskevat käsikirjoitukseni kohdat, tehneet tärkeitä huomautuksia ja antaneet varteenotettuja ohjeita. Erikoisella kiitollisuudella on mainittava lehtori O. Manninen, joka on vertaillut käännöstä Couvreurin ranskalais-latinalaiseen käännökseen ja tunnetulla taidollaan auttanut monista pulmista. Henkilöistä, jotka ystävällisesti ovat antaneet kirjastonsa käytettäväkseni mainittakoon tässä kiitollisuudella professori Arthur Cotter, tuomari A. Vuorinen ja maisteri Kai Donner. Kiinalaisista oppineista ystävistäni on ennen muita mainittava herrat Jang Šuen Ts'in ja Yin Tsō Džou, joiden arvokasta opetusta kiitollisuudella muistelen.
Helsingissä keväällä 1920.