KIITOLLISUUTTA.

Lauantaina joulukuun 31 p:nä.

Sinun toverisi Stardi ei koskaan moiti opettajaansa, siitä olen vakuutettu. — "Opettaja oli tänään huonolla tuulella, opettaja oli kärsimätön"; sinä sanot sen tavalla, joka osoittaa suuttumusta. Mutta ajattelepa hiukkasen, kuinka monta kertaa sinä olet kärsimätön ja kenelle! Isällesi ja äidillesi; ja se on rikos. Sinun opettajallasi on kyllä syytä silloin tällöin olla kärsimätön. Ajattele kuinka monta vuotta hän jo on työskennellyt ja uuvuttanut itseänsä teidän tähtenne, ja vaikka muutamat teistä ovatkin hyviä ja herttaisia, on teissä paljon sellaisiakin, jotka vain hänen hyvyyttään väärinkäyttävät. Ja kaikki te hänelle tuotatte enemmän katkeria hetkiä kuin iloa.

Ja jospa tietäisit, kuinka monesti opettaja tulee kouluun, vaikka onkin sairas. Hänen kärsimättömyytensä on usein vain seuraus siitä, että hän on pahoinvoipa, ja kipeästi häneen koskee, kun hän huomaa, etteivät oppilaat ole siitä tietävinänsäkään, vaan käyttävät tilaisuutta vaivatakseen häntä.

Poikaseni, kunnioita ja rakasta opettajaasi! Rakasta häntä siksi, että isäsikin häntä rakastaa ja kunnioittaa; siksi että hän pyhittää elämänsä monen pojan hyväksi; siksi että hän valaisee ja laajentaa sisäistä ihmistäsi ja kasvattaa sieluasi; siksi että monen vuoden perästä, kun sekä minä että hän jo olemme poissa, hänen kuvansa nousee sielussasi aina minun kuvani keralla. Ja silloin muistuu mieleesi sellaisia surun ja väsymyksen piirteitä hänen kasvoissaan, joita nyt et huomaakaan, ja sinä häpeet ja kadut, ettet ole häntä kyllin rakastanut, kyllin kunnioittaen häntä kohdellut. Rakasta opettajaasi, sillä hän on jäsen tuosta suuresta, 50.000 henkilöä käsittävästä perheestä, joka on levinnyt ympäri koko maamme ja työskentelee alkeisopettajina miljoonien lasten henkisinä isinä. Hän on noita huonosti palkattuja ja vähässä arvossa pidettyjä työmiehiä, jotka maallemme kokevat kasvattaa nykyistä sukupolvea kunnollisempaa kansaa. Minä en voi iloita rakkaudestasi, ellet ulota sitä kaikkiin hyväntekijöihisi, joista opettajasi on vanhempiesi jälkeen ensimmäisen sijan saava. Rakasta häntä aivan kuin rakastaisit minun veljeäni, rakasta häntä silloin kun hän sinua hyväilee ja silloin kun hän sinua nuhtelee, silloin kun hän sinusta tekee oikein ja silloin kun et saata hänen toimiansa ymmärtää; rakasta häntä silloin kun hän on iloinen ja puhelias, mutta vielä enemmän silloin kun näet hänet surullisena! Ja lausu aina sana "opettaja" suurimmalla kunnioituksella, sillä isän ja äidin nimen jälkeen ei ole sanaa, jolla olisi suloisempi sointu!

Isäsi.