KOLMASKYMMENES LUKU.
Helmikankaan talo ja asukkaat.
Helmikankaan talo lähellä Temmesjokea: Iso piha, pitkä asuinhuone-rivi. Asuinhuone-rivin toisessa päässä joelle päin on sali, toisessa päässä pellolle päin pirtti, välissä on kolme kamaria, kyökki, iso porstua, josta käy ovi joka huoneeseen. Tallirivi: talli, samassa jaksossa kaksi aittamaista huonetta ja jatkona kolme heinävajaa, joista kahdessa pidetään kaikenlaista. Navetta, toinen pää harmaa, toinen uudenpuun valkoinen jatko: siinä on sijaa viidelle-kymmenelle lehmälle. Lammasnavetta, erillään navetasta: sijaa sadalle lampaalle. Toinen asuinhuone-rivi: yksi pieni kamari, pesutupa ja vieressä karjan veden lämmityshuon. Aittarivi: pellolla kappaleen matkaa karjakyökistä: neljä isoa aittaa vierekkäin ja niiden takana isonlainen kivi, jonka Jaakko Helmikangas-Oinosen raha-arkku on tehnyt kuuluisaksi. Talossa löytyy vielä kaksi saunaa: kylpysauna ja mallassauna, paja, yhdeksän riihtä olkilatoinensa, peltoja ja niittyjä runsaasti, metsämaata paljon, vaan puut harvassa ja pieniä. Sisältää tiluksia 1 3/4 manttaalia.
Pesutuvan vieruskamarin asukkaat: iso-isäni Pietari Pietarinpoika
Helmikangas, syntynyt Helmikankaan talossa, ja hänen vaimonsa Amalia
Helmikangas, syntyisin Okeroinen, syntynyt Ängeslevällä, ollut ennen
naimisissa mäkitupalaisen Tahvo Tellin kanssa.
Minun isäni Heikki Pertunpoika Helmikangas-Huopala, syntynyt
Lumijoella, Helmikankaan talon isäntä. Hänen vaimonsa: Maria
Pietarintytär Helmikangas, minun äitini.
Minä: Ennen Heikki Marianpoika, vaan nyt Heikki Heikinpoika
Helmikangas.
Huoneista on sali ja kaksi kamaria ruustinnan hallussa. Niissä hän elelee ja asuu ja askaroitsee kahden vielä naimatonna olevan tyttärensä Alinan ja Selman kanssa.
Salissa on kahdet kangaspuut ryökkinöiden varalla, sillä ryökkinät ovat kankaiden kutomiseen ja neulomiseen hyvin harjaantuneet. Ruustinna kun on alkuansa köyhän nimismiehen tytär ja saanut nuorena luvan henkensä ylläpidon lisäksi neuloa ja kangaspuita polkea, on itse opettanut tyttärensä noihin käsitöihin. Sitä paitse ovat tyttäret kaupungissa hankkineet etenkin neulomiseen lisä-oppia. Ruustinna ei itse voi enään kankaita kutoa, kun hänellä on viallinen jalka, mutta hän elääkin eläkerahallansa kyllä ilman työttä. Hän eläisi hyvinkin, mutta köyhät tahtovat riistää liian suuren osan, sillä he käyvät laumottain häneltä pyytämässä, niinkuin he ovat ruustinnan pappilassa asuessakin tehneet. Hän ei ole koskaan köyhän suuta kiertänyt, josta häntä köyhä kansa siunailee.
Limingan tyttökoulu köyhille: Sitä puolta salista, jossa ei kangaspuita ole, käytetään maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina kouluhuoneena köyhille tytöille. He saavat oppia neulomaan, lukemaan, kirjoittamaan ja lukua laskemaan, mutta paljokos siihen mahtuu! Koulu on ruustinnalle ylen kallis, sillä hän antaa oppilaillensa myöskin ruoan koulupäivinä ja opetuksen ilmaiseksi.
Alina ryökkinä: Ikäluokassa melkein keskimäinen, hoikkavartaloinen, korkeakasvuinen, mustat hiukset, kasvojen väri punertavan valkoinen, mustanruskeat silmäteräset, vivahtava äitinsä näköön; luonne: päättäväinen, rohkea.
Selma ryökkinä: Nuorin ruustinnan lapsista. Tukevavartaloinen, lyhyt kasvulta, vaaleanverinen, siniharmaat silmät, matala otsa; luonne: vitkaan kaikkia asioita punnitseva, ajattelevainen, kaikkia kohtaan ystävällinen, hellä ja sääliväinen.
Pirtissä asuvia: meidän ruotimuori Anna Kaisa Sahalainen, 94 vuoden vanha, hyvämuistinen, ahkera puhumaan, etenkin vanhoja sota-asioita, närkäsluontoinen, kippuranenäinen.
Vanhin renkimme Antti Lehtimäki: syntynyt Temmeksen kappelissa, roteva työmies, harvapuheinen, innostuu joskus suuremmissa asioissa, suoraluontoinen ja rehellinen.
Lauri Mikkonen, renki: Syntynyt Piippolassa, roteva ja erittäin taitava töissään, harvapuheinen ja malttava, on kuitenkin yhden kerran lyönyt miestä, Jaakko Helmikangas-Oinosta.
Matti Alalampela, renki: Syntynyt Puolangalla, maantyöhön vetelä, ei paljon muuta tekisi kuin tervahautoja polttaisi, sopimaton Limingassa olemaan, teräväpuheinen ja juoksupuheiden lennättäjä.
Aapeli Könkölä, sotamies meidän ruodussa, entinen Pirttilän paimen, syntynyt Limingassa, hyväluontoinen ja lystikäs, roteva työssään, hyvä laulu-ääni, aikoo ruveta lukkariksi. Tekee maantyötäkin.
Tilta Kurkisuo, piika: Syntynyt Limingan Heinjärven kylässä, kiitettävä töissä ja käytöksessä, sopiva esikuvaksi palveluspiioille.
Priita Kirppanen, piika: Syntynyt Paltamossa, oivallinen, vaikka vielä nuori; leipää anellen tullut Liminkaan.
Kreeta Luhankoinen, ruokkotyttö: Syntynyt Limingassa, yhdentoista vuotinen, aika äkäpussin alku.
Oli talvella ja Heikin päivänä, kuin minä tämän taulun oikein tarkalleen toimitin. Samasta Heikin päivästä puhun enemmän seuraavassa luvussa.