HERÄÄVÄ RAKKAUS.
Taas oli yö.
Hämärä ja hyvä.
Hän näki unta, — heräsi ja uneksi. —
Tuolla ihan sydämessä tuntui syttyvän.
Toisinaan valtasi hänet ankara,
miltei hurja riemu.
Hän painoi hellästi kehittyviä rintojaan.
Povea poltti.
Toisinaan hän herätessään löysi
kirkkaan kyyneleen silmäsopesta.
Mitä on huomenna?
Mitä ylihuomenna?
Mitä kesällä?
Hän unohtui iltaisin pitkiksi ajoiksi ikkunaan. —
Kaikki nukkui.
Puut ja pellot.
Koko kylä uneksi.
Siihen hän unohtui.
Yön himmeä valo leikki hiuksilla ja ajatus hiipi
kauas, kauas sanattomassa yössä.