KEVÄTYÖN LAULU
Kädet ihanan viileät, aavistettavat koko rannan raukeaksi on hyväilleet. Maan ruoho rukoilee, puut himmeät huokaa: — Levon autuus, rauha suloinen meille suokaa! Me olemme ikävästä sairahat ja hyvin, hyvin väsyneet.
Oi suokaa meidän itsemme unhoittaa ja sulaa meren, pilvien harmauteen kuin huulet huuliin yhtyvät suudellessa, povi poveen vaipuu suuressa rakkaudessa! — Ken murtaa rajat, jotka ahdistaa? Koko maailma kuolee kaipaukseen.