KARNEVAALIHUUME.
On murhetta maailma täynnä, tie musta ja kuolleet puut. Minä sentään nauraen kuljen, minä niinkuin ihmiset muut. Ja hehkuvat keltaiset lyhdyt.
Mut sydämeni ei naura,
sitä turhaan pyytelen.
Tänä yönä mun kuolema saartaa,
vaikk' elää himoitsen.
Ja hehkuvat keltaiset lyhdyt.
Oi, ruusuja, okaita halaan,
en rauhaa hautausmaan!
Sydän mulla on ihanan nuori,
kun toipuu se tuskastaan.
Ja hehkuvat keltaiset lyhdyt.
Minä lingota liekkejä tahdon
ja häätää kuoleman pois.
Minä tahdon riemuita, laulaa,
kuin onnekas rintani ois.
Ja hehkuvat keltaiset lyhdyt.
On maailma murhetta täynnä, tie musta ja kuolleet puut. Minä sentään nauraen kuljen kuin ihmisnaamiot muut. Ja hehkuvat keltaiset lyhdyt.