VILLIVIINI.
Ruskeata, purppuraa, hiilen hehku kaiken yllä! Huumaukses tunnen kyllä, sydämen se sairaaks saa.
Joka syksy köynnöstyt
sydämeni ympärille
tummin liekkein, tuhlaat sille
hiuduttavat hyväilyt.
Ruskeata, purppuraa, hiilen hehku kaiken yllä! Kerran tules, tiedän kyllä, tuhkaksi mun kuluttaa.